Hiljaista Pohdintaa

Hiljaista Pohdintaa

tiistai 3. toukokuuta 2011

Libertarismi-ideologian konkurssi

Libertaarien mukaan yhteisöillä ei ole oikeuksia; on vain yksilöiden omistusoikeus, joka määrää kaiken. Kaikista periaatteista tulee, olivatpa ne millaisia tahansa, tyrannisoivia, jos niitä on vain yksi tai muutama, ja kaikki ihmisten elämä pyritään pakottamaan niihin. Elämä on niin monimuotoista ja monimutkaista, että se vaatii lukuisten periaatteiden käyttöä, yhteensovittamista ja tasapainottamista.

http://ozconservative.blogspot.com/2011/05/libertarians-communities-have-no-rights.html

14 kommenttia:

LS kirjoitti...

Libertaarien mukaan yhteisöillä ei ole oikeuksia; on vain yksilöiden omistusoikeus, joka määrää kaiken.

Väärin. Yhteisöllä on oikeuksia jos yhteisön jäsenet niin haluavat. Assosaatiovapaus ja sopimusvapaus kuuluvat oleellisesti libertarismiin. Libertarismin sisällä voi olla esimerkiksi vapaaehtoisia kommunistisia yhteisöjä.

Elämä on niin monimuotoista ja monimutkaista, että se vaatii lukuisten periaatteiden käyttöä, yhteensovittamista ja tasapainottamista.

Libertaarit ehdottavat markkinapohjaisia/vapaaehtoisia ratkaisuja nimen omaan koska tilanne on kompleksi. Markkinapohjainen/vapaaehtoinen ratkaisu on monipuolisempi, kattavampi ja joustavampi verrattuna ylhäältäpäin pakotettuihin, yhden kaavan mukaisiin ratkaisuihin.

Valkea kirjoitti...

LS,

luotan siihen mitä sanot, mutta libertarismin periaatteet ovat omistusoikeus, vaihtokauppa ja sopimus. Universaaleina ja kaikenkattavina kahteen viimeiseen liittyy oletuksena ihmisten atomisoitunut individualismi. Esim. lain määrittelemää sopimustahan ei edes tarvita sellaisissa tapauksissa joissa osapuolilla on hyvät suhteet, he tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa, sitä tarvitaan vain anonyymeissä markkinavaihdoissa. Puhtaimmillaan vaihtokaupan osapuolilla, heidän sosiaalisilla siteillään, elämän realiteeteilla, asuinalueillaan yms. ei ole mitään merkitystä, ja sopimuksiin perustuvan vaihdon valloittaessa kilpailun kautta alaa yhteiskunnassa lisääntyvät vaatimukset valtion avulla purkaa kaikki sosiaaliset yhteenliittymät, jotta ne voidaan avata maksimaaliselle vaihdolle. Näinhän on aina käynyt, ja lopputuloksena on sitten se sama vanha kuolioitunut valtio-korporaatio yhteenliittymä. Lisäksi tilannetta pahentaa se, että kun kaikki jäsenilleen turvallisuutta ja palveluja tuottavat sosiaaliset yhteenliittymät puretaan, ihmiset vaativat riskien hallitsijaksi ja sosiaaliseksi turvaverkoksi valtiota, joka tietysti mielellään paisuttaa byrokratiaa maksimaalisen paljon. Yritän tällä sanoa sitä, että libertarismin periaatteet ovat sellaisia, että se ei (koskaan?) pysty pysäyttämään itseänsä ideaalitilaan, vaan sen periaatteet johtavat helittämättä juuri siihen mitä se vastustaa. Sen takia ylläolevassa artikkelissa, vaikka sinä ja he olette sinänsä yhtä rehellisiä, ollaan libertarismin loogisessa päätepisteessä(?).

Ps. Toivottavasti en ole antanut sellaista kuvaa, että kannattaisin *kommunistisia* yhteisöjä. ;)

Ps 2. Arvostan sitä, että olet aina kommentoinut asiallisesti ja järkevästi kaikissa tilanteissa.

LS kirjoitti...

Libertarismin kaksi päähaaraa ovat anarkokapitalismi ja minarkismi. Itse olen minarkisti. Libertarismiin liittyy itävaltalainen koulukunta (Austrian School of Economics) ja olen itse 'itävaltalainen'. Libertarismi on yhteiskunnallinen ideologia ja itävaltalainen koulukunta on taloustiede. Näiden 'yhdistelmää' sanotaan austro-libertarismiksi (Libertarianism with respect to Austrian School of Economics). Itävaltalaisen taloustieteen ja libertarismin hermokeskuksena toimii Ludwig von Mises Institute.

Libertarismin lähtökohtina ovat
- non-aggression principle
- property rights
- homestead principle
Näistä johdetaan suoraan sananvapus, assosaatiovapaus ja sopimusvapaus.

Et ole ensimmäinen joka käsittää jotain väärin libertarismista. Yritän oikoa tässä muutaman solmun.

i) Libertaarit vastustavat valtion rahan monopolia.

ii) Yksi tärkeimmistä (utilitaarisista) syistä miksi libertaarit vastustavat valtion taloudellista sääntelyä on korporatismin uhka. Libertaarit tietävät, että sääntely usein hyödyttää suuryrityksiä ja vähentää kilpailua.

iii) Libertarismi ei suinkaan sulje yhteisöllisyyttä pois tai tee jokaisesta ihmesestä yksinäistä sutta. Päinvastoin. Libertarismin toinen puoli on vapaat markkinat ja toinen puoli on vapaa yhteistoiminta (talkoot, hyväntekeväisyys, uskonnollinen toiminta, ...).

iv) Yhteisöllä voi olla vain sellaisia oikeuksia joita sen jäsenet ovat sille antaneet. Jos yhteisön A jäsenet haluavat vaikka kieltää uhkapelit alueellaan, he voivat tehdä siitä sopimuksen. Tällöin yhteisö on saanut yhden oikeuden.

v) Suulliset/epämuodolliset sopimukset toimivat samalla tavalla kuin nykymallissa.

Jos sinulla jäi jotain kysyttävää, voin antaa lisää vastauksia. Kun itse pääsin sisälle austro-libertarismiin kokemus oli kuin Neo:lla The Matrix -elokuvassa. Mielestäni paras johdatus austro-libertarismiin on Henry Hazlitt:in
Economics in One Lesson

Valkea kirjoitti...

Ok, kiitos selvennyksestä. Perehdyn noihin linkkeihin.

Valkea kirjoitti...

Lisäys, kysyisin vielä, että mistä johtuu artikkelissa mainittujen libertaarimielipiteiden yleisyys. Onko kyseessä jokin toinen koulukunta, virheellinen tulkinta tms.?

LS kirjoitti...

Lisäys, kysyisin vielä, että mistä johtuu artikkelissa mainittujen libertaarimielipiteiden yleisyys. Onko kyseessä jokin toinen koulukunta, virheellinen tulkinta tms.?

Tähän liittyy aimo annos historiaa. Cato ja Reason eivät ole kovin hyvissä väleissä itävaltalaisten kanssa (Mises-instituutin väki erityisesti). Cato ja Reason ovat jokseenkin epäluotettavia lähteitä ja heillä on usein epä-libertaareja mielipiteitä (ja taustalla häärävät Koch-veljekset). Kun Lew Rockwell oli perustamassa Ludwig von Mises Institute:a hän sai näiltä tahoilta uhkailuja. Ja paljon on tapahtunut sen jälkeen.

Yksi ongelma on että osa ihmisistä esiintyy libertaareina vaikka eivät sitä ole (pahansuopuuttaan tai vihjeettömyyttään).

En jaksa perata koko artikkelia auki, koska noissa lainauksissa on roskaa mukana. Mutta käydään läpi artikkelin kaksi tärkeintä asiaa.

i) Yhteisöillä on oikeuksia jos yhteisön jäsenet niin haluavat. Jos yhteisön jäsenet haluavat (olettaen he omistavat yhteisön maa-alueen ja omaisuuden) että yhteisöön saa muuttaa vain tietynlaisia ihmisiä, se onnistuu. He tekevät sopimuksen ja yhteisö on tällöin saanut oikeuden tähän asiaan. (Osuuskunta, anyone?)

ii) Maahanmuutto ja libertarismi. Käsittelen nyt vain minarkistisen version tästä asiasta (en siis anarkokapitalismia). Lainaan itseäni.

Jos tarkastellaan suomalaisten maahanmuuttokriittisten argumenttia turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten haitallisuudesta suomalaiselle yhteiskunnalle, niin huomauttaisin libertaarina että se on puhtaasti sosialidemokraattisen valtion tuottama ilmiö. Kyse on sosialistisesta maahanmuutosta - tulonsiirroista veronmaksajilta maahanmuuttajille.

Eli minarkismissa ei ole verorahoitteista maahanmuuttoa.

LS kirjoitti...

Ps. Toivottavasti en ole antanut sellaista kuvaa, että kannattaisin *kommunistisia* yhteisöjä. ;)

Et ole.

Ps 2. Arvostan sitä, että olet aina kommentoinut asiallisesti ja järkevästi kaikissa tilanteissa.

Kiitos. Olen paljosta velkaa Lasse Pitkäniemelle. Hänen bloginsa löytäminen oli minulle tie austro-libertaariksi. Ja opin myös häneltä kommentointityylin.

----------------

Tiesitkö muuten, että Hans-Hermann Hoppe on eräs arvostetuimmista austro-libertaareista? Hoppen kirjoituksia on täällä ja täällä.

Ja myös Peter Schiff on itävaltalainen.

LS kirjoitti...

Ps. Toivottavasti en ole antanut sellaista kuvaa, että kannattaisin *kommunistisia* yhteisöjä. ;)

Et ole.

Ps 2. Arvostan sitä, että olet aina kommentoinut asiallisesti ja järkevästi kaikissa tilanteissa.

Kiitos. Olen paljosta velkaa Lasse Pitkäniemelle. Hänen bloginsa löytäminen oli minulle tie austro-libertaariksi. Ja opin myös häneltä kommentointityylin.

----------------

Tiesitkö muuten, että Hans-Hermann Hoppe on eräs arvostetuimmista austro-libertaareista? Hoppen videoita on mm. täällä.

Ja myös Peter Schiff on itävaltalainen.

----------------

Bloggerilla oli ilmeisesti ongelmia ja se kadotti osan kommenteista. Jos sinulla on vielä kysymyksiä, voin antaa lisää vastauksia.

Valkea kirjoitti...

Kyllä, Bloggerissa oli jokin toimintahäiriö maailmanlaajuisesti. Yksi postaukseni katosi joksikin aikaa ja tämän kirjoituksen kommentit 3-6 katosivat jäljettömiin. Lisäksi en päässyt vastaamaan, koska Blogger oli vaihtelevasti joko kokonaan pois käytöstä tai read only -tilassa. Monet muut menettivät pysyvästi paljon enemmän tekstejä ja kommentteja.

Vastaan kohta.

Valkea kirjoitti...

Luin ne aiemmin antamasi linkit lävitse, lukuunottamatta (vielä) Hazzlitin luentoa. Käytimme eri nimityksiä, mutta puhuimme samoista asioista. Noista periaatteista voi halutessaan päätyä kumpaan tahansa näkemykseen; yhteisöjen olemassaolon hyväksyvään tai ne kieltämään pyrkivään.

Yhteisöt rajoittavat aina jollain tavalla jäsentensä toimintaa ja vapauksia, jotta jotkin asiat saadaan toimimaan ja sujumaan harmonisesti. Tämä voi tarkoittaa esim. sitä, että yhteisön talot kuuluvat yhteiseen talopooliin. Yhteisön jäsen ostaa liittyessään talon talopoolilta, ja jos hän eroaa tai hänet erotetaan, talo myydään talopoolille. Tämä voi libertaarien mukaan olla, yhteisön sopimuksista huolimatta, rajoitus omistusoikeudelle, joka "oikeuttaa" valtion oikeusjärjestelmän puuttumisen asiaan. Toisaalta yhteisö asettaa rajoituksia jäsentensä käyttäytymiselle yhteisössä, ja tämä voidaan sopivalla tulkinnalla nähdä libertarismin non-aggressio periaatteen vastaiseksi; eihän rajoitettu yhteisön jäsen tehnyt mitään mikä suoraan loukkasi tai rajoitti yhteisön toisia jäseniä. Tällaisesta on myös konkreettista näyttöä historiasta. Yhdysvallat oli alussa monilla raja-alueillaan anarko-kapitalistinen ja muilta osin minarkistinen, mutta aikojen kuluessa se on kehittynyt yhä tukahduttavampaan suuntaan, ja kuolinisku vapaudelle annettiin 1913.

Libertaristisissa periaatteissa on paljon hyvää, mutta se on kuitenkin lopulta tehty puhdasta omistamista ja markkinavaihtoa varten. Yhteisöjen olemassaolon täytyy perustua sellaiselle laajemmalle filosofialle ja periaatteille, jotka ovat lähtökohtaisesti yhteisöllisiä, ja joiden mielestäni pitäisi olla osa libertarismi, jotta se voisi toimia pysyvästi. Yhteisöt ovat kuin kanarianlintu kaivoksessa; silloin kun yhteisöt hajoavat tai hajotetaan, libertarismikin kuolee, koska silloin ollaan astuttu pysähtyneisyystapahtumahorisontin ylitse ja "painovoima" vääjäämättä johtaa valtio-suuryritys symbioosiin tai muuhun suurten organisaatioiden jäykkään systeemiin. Ei suuryritysten omistajien psykologia eroa suurempaa sosiopaattisuuden prosenttiosuutta lukuunottamatta pienyritysten omistajien psykologiasta, ja sosiopaattisuuskin johtuu suurten hierarkioiden valikoivasta vaikutuksesta. Suurimmat yritykset eivät voi enää juurikaan kehittyä suhteessa muihin, joten ne pyrkivät kaikin keinoin säilyttämään korkeimman statuksensa. Ainoa suhteellisen pysyvä keino tähän on systeemin pysäyttäminen korkeimman hierarkian osalta nykytilanteeseensa valtion avulla. Jos pienyrittäjä olisi samassa tilanteessa, hän todennäköisesti pyrkisi samaan. Koska pien- tai keskisuurella yrittäjällä on paljon mahdollisuuksia parantaa tilannettaan ja statustaan, he yleensä kannattavat suhteellisen vapaata markkinataloutta, ellei ympäristössä ole joitain erityisiä uhkia. Eli: ei oikein ole mahdollisuuksia luoda sellaista systeemia, jossa suurimmat ja vaikutusvaltaisimmat organisaatiot eivät pyrkisi yhteistyöllä tavalla tai toisella de facto pysäyttämään systeemin kehittymistä.

Alasdair MacIntyren kirja After Virtue antaa aineksia siihen, miten libertarismi voisi päästä eteenpäin nykyisestä tilanteesta:

http://www.amazon.com/After-Virtue-Study-Theory-Second/dp/0268006113

LS kirjoitti...

Yhteisöt rajoittavat aina jollain tavalla jäsentensä toimintaa ja vapauksia, jotta jotkin asiat saadaan toimimaan ja sujumaan harmonisesti. Tämä voi tarkoittaa esim. sitä, että yhteisön talot kuuluvat yhteiseen talopooliin. Yhteisön jäsen ostaa liittyessään talon talopoolilta, ja jos hän eroaa tai hänet erotetaan, talo myydään talopoolille.

Juuri näin, ja aivan libertarismin periaatteiden mukaan. Libertarismissa 'poolit', yhdistykset ja osuuskunnat ovat sallittuja.

Tämä voi libertaarien mukaan olla, yhteisön sopimuksista huolimatta, rajoitus omistusoikeudelle, joka "oikeuttaa" valtion oikeusjärjestelmän puuttumisen asiaan.

Tämä voi näyttää tulkinnanvaraiselta, mutta vakuutan että se ei sitä ole. Otetaan havainnollistava esimerkki:

Herrat a1, a2 ja a3 omistavat kolme vierekkäistä tonttia ja päättävät tehdä sopimuksen osuuskunnan/poolin A perustamisesta. a1:n, a2:n ja a3:n tontit yhdistetään A:ksi. A:lle on nyt sovittu (sopimus) omat säännöt. Sääntöihin kuuluu mm. että tupakointi on kielletty ja ainoa sallittu uskonto on zarathustralaisuus.

A:n alueella on tyhjiä taloja vuokrattavana/myytävänä. A:n alueelle muutavan henkilön on hyväksyttävä A:n ehdot jos hän haluaa muuttaa A:han (ja A voi halutessaan kieltäytyä hyväksymästä sopimusta - siis A saa päättää kenen kanssa tekee sopimuksen).

Herra b tekee sopimuksen A:han liittymisestä, ostaa talon A:n alueelta ja muuttaa sinne. Myöhemmin paljastuu että b on deisti. b erotetaan A:sta ja hänen talonsa pakkolunastetaan kuten sopimuksessa on sanottu.

Sekä NAP:pia (non-aggressioperiaate) että omaisuusoikeuksia ei rikottu vaan kaikki on mennyt juuri libertarismin sääntöjen mukaan.

Yhteisöjen olemassaolon täytyy perustua sellaiselle laajemmalle filosofialle ja periaatteille

Libertarismi on nimenomaan paras suoja yhteisöille.

silloin kun yhteisöt hajoavat tai hajotetaan, libertarismikin kuolee, koska silloin ollaan astuttu pysähtyneisyystapahtumahorisontin ylitse ja "painovoima" vääjäämättä johtaa valtio-suuryritys symbioosiin tai muuhun suurten organisaatioiden jäykkään systeemiin.

En osaa oikein pukea ajatuksiani sanoiksi, mutta NAP luo erinomaisen moraalin/etiikan ja se menee syvälle selkärankaan (nimimerkillä kokemusta on). Libertaristisessa valtiossa ymmärettäisiin itävaltalaista taloustiedettä - jos jollekin suuryritykselle annetaan monopolioikeus/tukiaisia/sopivaa sääntelyä, se heikentää kilpailua ja ihmisten elintasoa.

Alasdair MacIntyren kirja After Virtue

Onko tuota kirjaa jossain .pdf -muodossa tai ylipäätään ilmaiseksi luettavissa?

------------------

Tämä näyttää hedelmälliseltä keskustelulta. Vastaan mielelläni jos sinulla on vielä kysymyksiä.

Valkea kirjoitti...

Tarkistin haulla puolisyvällisesti olisiko kirjaa saatavilla bittorrent tai bitstream muodossa, mutta ainakin tällä hakumäärällä vaikuttaa siltä, että ei ole. Löytyi vain lähinnä kritiikkipapereita aiheesta, jotka eivät halua antaa neutraalia ja kattavaa kuvaa aiheesta. Kannattaa kuitenkin kokeilla vielä jollain hakusanayhdistelmillä, ehkä olet onnekkaampi tai löydät sen kauempaa hakutuloksista.

Jos After Virtuen saa vain tilattuna, sen voi ehkä suhteuttaa siihen, että minulla on parhaillaan n. 200 euron edestä kirjoja tilauksessa. ;) After Virtue näyttää onneksi olevan suhteellisen kohtuuhintainen.

Eipä tässä juuri nyt ole kummempaa kysyttävää, mutta kirjoittelen ajoittain tähän blogiin aiheita, jotka käsittelevät tai sivuavat libertarismia. Jos satut seuraamaan tätä blogia, keskustelumme jatkukoon.

Perehdyn sopivalla ajalla lisää antamiisi linkkeihin.

Valkea kirjoitti...

Ja kiitos vastauksista.

LS kirjoitti...

Jos satut seuraamaan tätä blogia, keskustelumme jatkukoon.

Joo, seuraan kyllä blogiasi.

Sivun näyttöjä yhteensä

Lukijat

Blogiarkisto