Hiljaista Pohdintaa

Hiljaista Pohdintaa

torstai 6. lokakuuta 2011

Aku Ankka, höpsismi ja hyvän löytäminen

Luin pienenä Aku Ankkaa ja muita sarjakuvia.

Laadukkaimmissa, usein vanhemmissa ja tiettyjen piirtäjien tekemissä Aku Ankka; Tupu, Hupu ja Lupu; Pelle Peloton; Roope Ankka; jne. sarjakuvissa on usein hauskoja ja mielenkiintoisia tarinoita ja ideoita. Eräässä sarjakuvassa Aku Ankka hurahtaa huijarin kaupittelemaan elämäntyylimetodiin, höpsismiin, jossa kaikki ongelmat ratkaistaan kolikkoa heittämällä. Aku ajautuu metodia käyttämällä kasvaviin vaikeuksiin ja saa lopulta tarpeekseen. Hän haluaa antaa huijarille tupenrapinat, mutta ei tiedä missä huijari asuu. Aku päättää antaa kolikon ohjata hänet huijarin luokse. Hän päätyy hämärästi valaistuun rappuun, jossa hän lopulta valitsee kolikon avulla kahdesta ovesta. Koska hän ei hämärässä näe kolikon puolta, hän koputtaa summamutikassa toiselle ovelle, joka on toinen kuin kolikon osoittama. Siellä on Iines Ankka, joka saa Akun unohtamaan alkuperäisen suunnitelmansa. Kun Aku lähtee pois, huijari katsoo viereisen asunnon verhon takaa huolestuneena, ja pohtii sitä kuinka vihaiselta Aku näytti tullessaan. Huijarin on aika muuttaa pois tai siirtyä rehellisempään ammattiin.

Päätin vuosia sitten huvikseni kokeilla omaa versiotani höpsismistä ja katsoa miten se toimii. Käyn melko säännöllisesti kävelylenkeillä. Otin nopan mukaan kävelyille katsoakseni kuinka miellyttäviin tai epämiellyttäviin paikkoihin se minut ja seuralaiseni ohjaa. Suunnitelmana oli kävellä ennalta määrätty aika, joka vaihteli kävelykerrasta riippuen 1-2 tunnin välillä, ja sen jälkeen palata kotiin. Se paikka mihin on päädytty ennaltamäärätyn ajan kuluttua on se paikka mihin noppa on ohjannut. Käytin seuraavia menetelmiä ja sääntöjä nopan heitossa ja sen tulosten soveltamisessa:

1) "Heitän" noppaa ravistelemalla sitä kämmenien sisäpuolella, ja pysähtyneen nopan tulos alemmalla kämmenellä osoittaa tuloksen.

2) Jos valittavana olevia kävelysuuntia on kaksi, ja'an nopan luvut heittokerrasta riippuen numeroihin 1-3 ja 4-6 tai 1, 3, 5 ja 2, 4, 6. Jos kävelysuuntia on kolme ja'an nopan luvut numeroihin 1-2, 2-4, 5-6  tai 1, 6; 2, 5 ja 3, 4. Jos kävelysuuntia on neljä ja'an nopan numerot siten, että hyväksyn tuloksiksi vain neljä ennalta määrättyä vaihtelevaa numeroa, jotka vastaavat nousevassa tai laskevassa järjestyksessä kulkusuuntia vasemmalta oikealle. Jos saan jonkin muun numeron heitän niin kauan uudelleen, että saan ennalta valittuun numerosarjaan kuuluvan luvun. Halutessani voin vaihtaa neljää ennaltamäärättyä numeroa kesken valintaprosessin. Jos valittavana on viisi kulkusuuntaa, käytän viittä numeroa samalla tavalla kuin neljää. Jne. Jokaiselle kulkusuunnalle määritellään siten periaatteessa yhtä suuri todennäköisyys, käytännössä jotkin suunnat tietysti korostuvat.

3) Jätän valinnoista pois sellaiset suunnat, jotka johdattavat minua takaisin kotiinpäin ennen määräaikaa.

Lopputulos ja huomioita:

Päädyin kaksi kertaa teollisuusalueelle, kolme kertaa kävelemään jommallekummalle puolelle ja jompaan kumpaan suuntaan kehätien viertä, ja kaksi kertaa omakotitaloalueelle. Omat päätökseni olisivat johtaneet minut paljon miellyttävämmille ja hyödyllisemmille paikoille. Höpsistisillä kävelyillä tuttuihin ympäristöihinkin alkaa kiinnittää enemmän huomiota. Normaalisti kävellessä valitsee reiteikseen ja määränpäikseen yleensä mahdollisimman miellyttäviä reittejä ja määränpäitä, ja jos sattuu kulkemaan epämiellyttävien alueiden ohi, on taipumus sulkea ne pois mielestään. Selvästi suurin osa Helsingin alueista on joko epämiellyttäviä, henkilökohtaisesti hyödyttömiä tai mitäänsanomattomia. Ihmisellä on taipumus reittien ja määränpäiden valikoinnilla, valikoivalla huomion kiinnittämisellä  ja mielestään pois sulkemisella pyrkiä luomaan epärealistinen, miellyttävä ja jollain tapaa hyödyllinen oma rajoitettu minikaupunki. Surkeita, puutteellisia ja ankeita betonikuutioasuinalueita ja virkistysalueita on helppo rakentaa, koska ihmiset joka tapauksessa luovat ja valikoivat itselleen keinotekoisen ja psykologisten taipumustensa mukaisen todellista ympäristöä miellyttävämmän lumemaailman. Pari subjektiivisesti miellyttävää pientä keidasta korvaavat laajan betoni- ja asfalttierämaan. Kaupungeista tulee siten yleisilmeeltään rumia, ahtaita, masentavia ja yksitoikkoisia.

Ihminen haluaa myös luonnostaan tutkia ympäristöään, ja löytää hyvää ja käyttökelpoista. Kaupunkiympäristössä kaikella hyvällä tai "hyvällä" on hintalappu kupeessaan, ja useimmiten etsimisen, tutkimisen ja löytämisen ilo on vähäistä. Tuotteet ovat pääasiassa loppuun asti muokattuja valmistuotteita. Usein työn ja muiden kiireiden takia hyvän ja käyttökelpoisen etsiminen on pelkkä aikaa vievä rasite. Kaupunkiympäristö on tässä suhteessa rakennettu, säädelty, kielletty, pilattu, saastutettu ja muokattu hedelmättömäksi. Tarkoitan hyvällä ja käyttökelpoisella sellaista jonka voi hyödyntää joko suoraan tai sellaista jonka voi muokata käyttökelpoiseksi valmiiden kaavojen mukaan, tai jolle voi keksiä uutta hyödyllistä käyttöä. Hyvä ja käyttökelpoinen voi vaihdella esim. suoraan suuhun syötävistä marjoista melkein mihin tahansa luontoympäristöstä löytyvään, jonka hyödyntämisessä tiedot, taidot ja mielikuvitus mahdollistavat laajan kirjon asioita. Vielä sukupolvi sitten sukulaiseni rakensivat luonnosta löytyviä raaka-aineita alusta loppuun saakka jalostamalla hyvän kaksikerroksisen talon itselleen, joten kysymys on potentiaalisesti merkittävistä asioista. Mitä suomen luonnosta voi tavallisimpien syötävien (marjat, sienet, kalat, riista jne.) lisäksi löytää? Jalometalleja ja jalokiviä, joista jälkimmäiset ovat yksittäisille ihmisille nykyään suurempi tulonlähde. Pinnoitus- ja veistoskiviä, jälkimmäisestä esimerkkinä esim. isot ja hohtavanvalkoiset lumikvartsikivet. Monenlaisia pudotettuja sarvia. Erilaisia pahkoja ja kallisarvoista kiehkurasyistä visakoivua. Yrttejä ja "eksoottisempia" syötäviä, kuten esim. puiden sokerisia mahloja ja kukkakedoilta löytyviä salaatteja. Mineraalikiviä, paikoin niitä on yksittäisten ihmisten kannalta valtava määrä, esim. Sotkamon Sapsojärvestä löytyvä liuskeinen rautamalmikivi. Sotkamon kuivan hiekkaisista maista on myös suhteellisen helppoa löytää kauniita aurinkokvartsikiviä. Jne.

Normaalissa tilanteessa hyvän löytäminen on alku siitä seuraaville jalostus-, vaihto-, kauppa-, lahjoitus-, ja muille prosesseille. Normaalissa tilanteessa suurimman osan ruoasta saa ainakin kesällä suoraan luonnosta. Normaalissa tilanteessa ihminen rikastuu tai ainakin huomattavasti lisää varallisuuttaan hyvän löytämisellä muiden töiden ja askareiden ohessa. Normaalissa tilanteessa ihmisille olisi lapsesta alkaen opetettu tarvittavat tiedot ja taidot hyvän löytämiseen ja jalostamiseen. Normaalissa tilanteessa kaupunkien asuinympäristöt olisi rakennettu riittävän harvoiksi, jotta ainakin kohtuullisen määrän hyvää voisi löytää ympäristöstään.

Yhteiskuntamme on niin verkottunut liikkumisen, kuljetuksen ja tiedonsiirron osalta, että ahtaaseen kaupunkirakenteeseen ei ole enää samanlaista tarvetta kuin aikaisemmin. Oikeastaan ainoat, jotka enää tarvitsevat ahdasta kaupunkirakennetta ovat tiettyyn paikkaan sidotut suuret myyntiorganisaatiot ja kansainvälistä valtaa tavoittelevat liberaalit poliitikot. Molempia tarvitaan päivä päivältä vähemmän, eikä kansalaisilla ole velvollisuutta elättää kumpaakaan ryhmää. Hyvä alku on se, että ostaa mahdollisimman suuren osan tuotteistaan verkosta. Suosikaa suomalaisia pieniä ja keskisuuria myyjiä eri puolilla Suomea, jos vain suinkin mahdollista.

Verkostoitunut ja miellyttävä harva kaupunkirakenne on tulevaisuutta. Sieltä löytää hyvän monin tavoin.


***

Seuraavaksi voisi pohtia miten soveltaa käytäntöön sitä tarinaa, jossa Tupu, Hupu ja Lupu vaihtavat itselleen tarpeettoman kynänpätkän kumilenkeistä tehtyyn palloon ja lukuisten vaihtojen kautta päätyvät omistamaan isot höyryurut. ;)

1 kommentti:

Valkea kirjoitti...

Niille, joilla on siihen alttiutta, luonnosta löytyy tai siellä voi kasvattaa myös kaikenlaista poltettavaa ja juomien aineksia, esim. marjoja marjaviineihin:

http://www.youtube.com/watch?v=XxWjtWONuGc&ob=av2e

Sivun näyttöjä yhteensä

Lukijat

Blogiarkisto