Hiljaista Pohdintaa

Hiljaista Pohdintaa

perjantai 6. tammikuuta 2012

Rrr uuu nnn ooo

Näin viime yönä omituista unta ja kun heräsin, niin mielessäni oli seuraavanlaisen runon aihio:

Jaloissani tuhansien teiden tarinat
sadepisaroissa tuulten kuljettamia aurinkoja

paitani rajapinnassa muisto ehtii ennen toista

kuljen terävien aaltojen seurassa vastaanottamaan
myötämatkustajana suruton ja huoleton hän

kaikkialle siroteltuja hämmästyneitä tienviittoja viittomassa
ne ovat sähkön lapsia iskeytyneinä kaarevaan hiekkaan

söin niiden neuvoja nälissäni
mutta sisälleni kasvoi oikea tie

Ei kommentteja:

Sivun näyttöjä yhteensä

Lukijat

Blogiarkisto