Hiljaista Pohdintaa

Hiljaista Pohdintaa

perjantai 24. elokuuta 2012

Vastaus Jumalasta ja todellisuudesta (osa 2), edit

Keskustelu jatkuu.

Evo,

jos Jumala ei halua tehdä vaikutustaan näkyväksi, ihmisillä ei ole mitään keinoa saada sitä selville tutkimalla. Se sulautuu saumattomasti sattumanvaraisuuksien, vaikutuksien ja tapahtumien joukkoon.

Ei multiversumiteorialla päästä eroon superälykkäästä olennosta, sen todennäköisyydestä. Maailmankaikkeuden älykkään supertarkan ja meidän kannaltamme yliluonnollisen suunnittelun ongelma on niin valtava, että maailmankaikkeus superälykkään olennon luomana "tietokonesimulaationa", virtuaalitodellisuutena, on yksi fyysikoiden hyväksymistä varteenotettavista vaihtoehdoista maailmankaikkeuden selittäjäksi.

Tässä eräs toinen asia pohdittavaksi. Superälykäs olento haluaa ihmisten pysyvän agnostisismin tasapainottaman uskon ja epäuskon valintatilanteessa. Superälykäs olento pystyy ennustamaan ihmisten tiedollisen ja ymmärtämiseen liittyvän kehityksen. Usko säilyi vanhemmissa yhteiskunnissa alun jälkeen luonnostaan. Superälykäs olento pystyy ennustamaan, että tieteellisen tiedon ja ymmärryksen lisääntyessä ihmisten ylpeys ja halu päästä jumalaksi Jumalan paikalle lisääntyy. Siksi superälykäs olento suunnittelee ja säätää monta maailmankaikkeuden tekijää käsittämättömän tarkasti etukäteen, sulauttaa allekirjoituksensa maailmankaikkeuden rakenteeseen. Superälykäs olento laittaa ateististen (ja uskovien) fyysikkojen omat kädet ja aivot tuottamaan tiedon älykkäästä suunnittelusta, josta ei päästä eroon. Juuri kun jotkut ihmiset luulivat ylpeydessään ylittävänsä uskon ja epäuskon rajapinnan, uskon ja epäuskon tasapainotilan, superälykäs olento palauttaa heidät takaisin siihen, takaisin valintatilanteeseen. Tähän tilanteemme viittaa.

Ts. tarkimmat ja kehittyneimmillä laitteilla tehdyt fysiikan havainnot tuottavat älykkään suunnittelun yliluonnollisen "ongelman", josta ei päästä eroon. Tämä on aivan toisen luokan asia kuin tarujen yksisarviset.

Kolmas asia pohdittavaksi. Ateismi perustuu sille, ja se vaatii sen, että elämä perustuu sattumanvaraisuuksille; sattumanvaraisuuksille, jotka on rakennettu sattumanvaraisuuksien päälle, jotka on rakennettu sattumanvaraisuuksien päälle jne. ad infinitum, vertikaalisesti. Tämän linjan täytyy olla kaikilta osiltaan sattumanvarainen horisontaalisesti ad infinitum, ja horisontaalisen linjan vertikaalisesti ad infinitum, jne. Eli esim. me olemme todennäköisesti (suurin todennäköisyys) oman maailmankaikkeutemme älykkäistä olennoista keskiälykkäitä; normaalijakauma. Voimme tietysti ajatella, että olemme älykkäimpiä tai älykkäimpien joukossa (pieni todennäköisyys). Maailmankaikkeutemme täytyy olla horisontaalisesti tällä hetkellä sattumanvarainen maailmankaikkeus muiden joukossa. Multiversumin rinnakkaisia avaruuksia täytyy olla todella valtava määrä, joista pieni osa, mutta silti valtava määrä, on sellaisia, jotka pystyvät tuottamaan älykkäitä olentoja. Meidän avaruutemme on todennäköisimmin keskimäärin keskiälykkäitä tuottavien avaruuksien joukossa. Osa avaruuksista tuottaa todennäköisesti keskimäärin paljon älykkäämpiä olentoja kuin meidän avaruutemme. Näiden avaruuksien älykkyyshuiput ovat todennäköisesti erittäin paljon älykkäämpiä kuin me. Multiversumi kokonaisuudessaan tuottaa jatkuvasti lisää lukemattomia yksittäisiä avaruuksia ja lukuisia avaruuksia kerrallaan inflaatiolaajenemisen avulla (jos inflaatiolaajeneminen pitää paikkansa), melkein kuin uusia puun reheviä oksia lukuisine haaroineen ja lehtineen (lehti = vertauskuvallinen yksi avaruus, joita on valtava määrä yhdessä puun oksassa, inflaatiolaajentuminen = yksi oksa, multiversumi = yksi puu lukemattomine oksineen). Tämä tarkoittaa sitä, että tämä prosessi on jatkunut kauan aikaa, tai jos olemme tarkempia, koska aika ei toimi multiversumin metatasolla, ennen-jälkeen tapahtumasarja on pitkä. Multiversumissamme on ollut valtava määrä avaruuksia ennen meidän avaruuttamme. Todennäköisesti meidän aikamme on keskiälykkäiden "aikojen" joukossa, ja on ollut "aikoja", jolloin multiversumin avaruuksissa on ollut keskimäärin suurempaa älykkyyttä kuin nyt, ja niiden huippuälykkäät ovat selvästi älykkäämpiä kuin meidän "aikamme" huippuälykkäät. Jos on multiversumi, sen täytyy olla kokonaisuutensa täysin sattumanvarainen; multiversumi on yksi puu multiversumimetsässä. On paljon multiversumeja, ja meidän multiversumimme on todennäköisesti keskiälykkäitä tuottavien joukossa ja on olemassa keskimäärin paljon älykkäämpiä olentoja tuottavia multiversumeja, joiden älykkyyshuiput ovat paljon älykkäämpiä kuin meidän multiversumimme älykkyyshuiput. Multiversumeihin lisätään vielä samanlainen ennen ja jälkeen aikajana älykkyyseroineen ja erilaisine älykkyyshuippuineen, ja sitten voimme lopettaa tämän regression, koska meillä ei ole pidemmälle viittaavaa teoreettis-käytännöllistä tietoa. Sen verran voimme lisätä, että älykkäät olennot pyrkivät tietysti parhaansa mukaan parantamaan älykkyyttään (meille relevantti potentiaali on tällä hetkellä geeniteknologiassa) ja tietojaan. Tämä toisaalta tasaa eroja, mutta tuottaa myös uusia äärimmäisyyksiä.

Sattumanvaraisuuksien lakien mukaan jossain multiversumimetsässä, pitkien ennen-jälkeen sarjojen jälkeen, jonakin aikana on todennäköisesti syntynyt superälykäs olento, joka kykenee ylittämään oman avaruutensa elinajan, sen rajat ja sen fysiikan lait, nousemaan näiden yläpuolelle, kehittymään pitkien aikojen kuluessa ja lopulta säätelemään ja hallitsemaan multiversumien kokonaisuutta. On ehkä makukysymys nimitämmekö me tätä olentoa superälykkääksi olennoksi, Jumalaksi vai Taivaalliseksi Isäksemme, jonka lapsia me olemme. Voisimme varovasti päätellä, että Jumala haluaa tuottaa uutta elämää, lisätä sen määrää, ohjata elämää parempaan suuntaan, ja ottaa valikoidusti luokseen osan elämästä jossain muodossa, sen jälkeen kun elämän fyysinen aika loppuu. Varmaankin Jumala tekee muutakin, mutta me emme tiedä siitä mitään.

Tai sitten maailmankaikkeutemme supertarkka, meidän kannaltamme yliluonnollinen, multiparametrinen säätäminen on Taivaallisen Isän älykästä suunnittelua, ensimmäinen lahja hänen lapsilleen.

Tai sitten olemme, kuten osa fyysikoista sanoo, virtuaalista elämää superälykkään olennon/ Jumalan luomassa ja hallitsemassa supervirtuaalitodellisuudessa, hahmoja Jumalan "supertietokonepelissä" rangaistuksineen ja palkintoineen.

Jne.

Joka tapauksessa superälykkään olennon/ Jumalan todennäköisyys nousee vastustamattomasti kaikista loogisista tiede, tieto- ja päättelyketjuista. Kaikki viittaa Jumalan suuntaan. Tämän pitäisi kertoa jotakin älykkäälle ajattelijalle.

Evo, olin itsekin aikanaan ateisti. Osa kristityksi kääntymisen prosessiani oli sen ymmärtämistä, että kun kaikki loogiset tienviitat ja reitit osoittavat Jumalaa kohti, kyse ei voi olla pelkästä sattumasta. Otammeko viimeisen uskoon ja luottamukseen perustuvan askelen Jumalaa kohti vai Jumalasta poispäin, riippuu meistä itsestämme.

Koko keskustelu:

http://sammalkieli.blogspot.fi/2012/08/katkera-vuodatus.html

***

 Lisäys.

TOE voi olla, sikäli kuin sitä edes pystytään kehittämään, pelkkä symmetria, tautologia, joka ei vastaa kysymykseen miksi juuri tämä symmetria eikä joku muu, miksi juuri tämä symmetrian rikkoutuminen, eikä joku muu. Siltä on etukäteen turha odottaa liikoja.

***

 Evo,

multiversumi ja kaikki muutkin fyysikoiden havaitun maailmankaikkeutemme ulkopuolisista  asioista esittämät väittämät ovat "startrekiä ja fantasiaa", mutta "startrekit" voivat tietysti joskus olla totta. Ei sitä vaihtoehtoa voi täysin sulkea pois. Kova fakta on sen sijaan se, että oma maailmankaikkeutemme on meidän kannaltamme yliluonnollisen tarkasti multiparametrisesti säädetty.

Antrooppinen periaate ei ole tiedettä. Se ei ole edes kunnollinen arvaus. Ainoa kysymys kuuluu onko se mitään? Me olemme olemassa, sen me tiedämme, siinä on lopulta antrooppinen periaate.

Jos joku maailmankaikkeudessamme tekee itsereplikoituvia levittäytyviä koneita, ovatko ne sellaisia, että ne tekevät itsensä havaittaviksi, jos ne havaitsevat elämää? Jos omassa maailmankaikkeudessamme on meitä selvästi älykkäämpiä olentoja, haluavatko he muiden havaitsevan heidät. Voimme soveltaa muuhun älykkääseen elämään vallankäytön yleisiä periaatteita. Havainnoi, tarkkaile, tiedä ja opi, mutta pysy näkymättömänä ja tuntemattomana (esim. panopticon, vallan maksimointia vallankäyttäjän ja tarkkailun kohteen välillä). Jos heillä ei ole maahan liittyviä intressejä ja he ovat meitä selvästi älykkäämpiä, ja tulevat omilla järjestelyillään toimeen, niin mitä he meillä tekevät? Eivät mitään. He voisivat esim. pystyä käyttämään aurinkoaan tai mustaa aukkoa energiavoimalanaan, ja raaka-aineet, elintila tai tuotanto ovat tuskin enää siinä vaiheessa ongelmia.

"Tuotti kaikki parametrikombinaatiot" tarkoittaa tolkutonta (tämä lienee oikea sana, numerot loppuvat kesken) määrää maailmankaikkeuksia. Vaikka vain erittäin pieni osa olisi elinkelpoisia, elinkelpoisia maailmankaikkeuksia olisi silti valtava määrä. Olemme taas superälykkään olennon tilanteessa. Jos vain sivuutamme sen, että "kaikki vaihtoehdot toteutuivat" on epäuskottavaa toiveajattelua ("luonto" ei ole tuhlaavainen, energiaa tuottava prosessi olisi loppunut kesken ja "kaikki vaihtoehdot" ei ole prosessina tarpeeksi sattumanvarainen/ Mutta ehkäpä tarkoitat että Jumala loi "kaikki vaihtoehdot", sehän ei ole sattumanvaraista), on otettava huomioon seuraavaa: Missä on yksi, siellä on todennäköisesti monta. Jos joku tai jokin prosessi synnyttää multiversumeita, niitä on ja on ollut suurella todennäköisyydellä lukuisia. Ja taas palaamme yhä enemmän superälykkään olennon tilanteeseen.

Siirryn kristinuskoon.

Usko on meidän parhaaksemme, ja mikseipä Jumala vaatisi koordinaatiota itsensä kanssa. Sinäkin vaadit mielen koordinaatiota nyt minulta. Jumalalla on siihen sinua paremmat edellytykset ja syyt. Osan niistä tiedämme.

***

Lisätietoja. Ateistit voivat suodattaa mielessään pois kaiken uskonnolliseksi katsomansa, fysiikan tiedot pitävät paikkansa:

http://www.godandscience.org/apologetics/designun.html

www.godandscience.org/apologetics/quotes.html

14 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

Edit on lisäys loppupuolelle tähtimerkkien väliin.

Jussi kirjoitti...

Inhimilliseen jumalkäsitteeseen liittyy että Jumala haluaisi jotenkin vaikuttaa ja olla osa inhimillistä todellisuutta. Multiversumien tasolla toimivalla superälyllä ei siihen todennäköisesti ole intressejä eikä myöskään kykyä.

Maailmankaikkeus on väistämättä niin iso ettei edes superälykäs olento kykene valvomaan kuin hyvin pientä osaa siitä. Fysiikan lait koskevat myös superälykästä olentoa ja koska nykytiedon mukaan valonnopeutta ei voi ylittää jo pelkästään se asettaa superälylle aika selvät rajat. Ihmisen mittakaavassa ja kokemusmaailmassa lähellä sijaitseva superäly vaikuttaa Jumalalta ja kaikkivoivalta mutta väistämättä myös superälyllä on rajansa. Multiversumien välillä ei voi nykytiedon mukaan matkustaa eikä kommunikoida eli sekin rajoittaa aika paljon. Mustien aukkojen luominenkin on niin valtavan energiaa vievää että superälyllä täytyy olla käytössään miljoonien aurinkojen energia. Tuon kokoinen superäly tuskin on ihmisestä ja sen todellisuudesta kovinkaan kiinnostunut.

Valkea kirjoitti...

Tervehdys Jussi ja kiitos vastauksesta,

sinä ajattelet ihmisen kannalta ja meidän tietojemme pohjalta. Jos aikoo ajatella, tällä kertaa pelkästään teknisesti, superälykästä olentoa, joka on kehittynyt pitkän aikaa, ja jonka älykkyys- ja kykykapasiteetti kasvavat itseään toteuttavana ja laajentavana "käsistä karanneena" prosessina, siinä eivät ihmisen nykytieto, nykyiset luonnonlait ja valonnopeus pysty rajoittamaan tapahtumia ja toimintaa. Maailmankaikkeuden yhteenlaskettu energia on n. nolla. Suunnilleen nollasta voi, jos osaa ja pystyy, muokkaamaan itselleen haluamansa määrän energiaa. Samalla pystyy mm. muokkaamaan haluamansa luonnonlait ja erikoisjärjestelyt. Superälykkäälle olennolle on avoinna myös paljon mahdollisuuksia, joista me emme tiedä mitään. Meidän superolentoon liittyvä päättelymme muistuttaa muurahaisen mielikuvia ihmisistä, ne ovat yhtä vajavaisia.

Superälykästä olentoa ajatellessa, superälykkään olennon toiminnan tasolle pyrkiessä, täytyy pohtia todella omituisia asioita, pohtia voisiko superälykäs olento toteuttaa tämän tai tuon ja pyrkiä vastaamaan kyllä tai ei paljon enemmän superälykkään olennon näkökulmasta kuin ihmisen näkökulmasta. Onko superälykäs olento osa maailmankaikkeuden ja multiversumin rakennetta, niin että me olemme itseasiassa Jumalan sisällä? Ehkä, voi hyvinkin olla. Voiko superälykkäälle olennolle kaikki etäisyydet, ulottuvuudet, ajat ja matkat olla suunnilleen samanpituisia, lähellä nollaa? Ehkä, voi hyvinkin olla. Voiko Jumala käyttää jonkinlaista superparvitekniikkaa (swarms), eli istuttaa vaikutuksensa kaikkialle multiversumiin välikäsiensä kautta. Ehkä, voi hyvinkin olla. Voiko superälykäs olento tehdä paljon sellaista mitä me emme pysty edes kuvittelemaan? Tietysti, tämä on itsestäänselvyys. Jne.

Vaihdan nyt kristinuskon puolelle.

Me emme pysty antamaan Jumalalle mitään materiaa, eikä hän tarvitse sellaista, emmekä tekemään Jumalalle hänen kannaltaan merkittäviä tai hyödyllisiä palveluksia. Jumalaan verrattuna me olemme mitättömiä ja vähäisiä. Lyhyesti ja tiivistettynä, me olemme Jumalalle kaikinpuolin lähellä ei-mitään. Jumalan suhde meihin on täysin yksipuolinen armosuhde. Sen takia, että hän on luonut meidät, hän on meidän taivaallinen isämme ja on meitä kohtaan hyvä ja armahtavainen selittää hänen huomionsa ja toimintansa meitä kohtaan.

Tämän logiikan voi halutessaan soveltaa koskemaan sivistynyttä ja elämää työkseen luovaa superälykästä olentoa.



Valkea kirjoitti...

Lisäsin kirjoitukseen uuden vastauksen Evolle.

Jussi kirjoitti...

Kirjoitin suhteellisen kehittymättömästä superälystä. Yhdestäkään maapallon ulkopuolisesta superälystä ei ole mitään havaintoa. Maapallolla on kuitenkin lukuisia superälyn alkuja kuten esim. pörssi, valuuttamarkkinat, ihmisen poliittiset järjestelmät, suuryritykset jne.

Superälyn täytyy väistämättä toteuttaa prosessointi jossain materiassa eli fysiikan lait väistämättä koskevat sitä. Multiversumien olemassa oloa ei ole havaittu ja tiedossa ei ole edes spekulaatioiden tasolla mitään keinoa kommunikoida multiversumien välillä tai siirtää materiaa ja energiaa niiden välillä ollenkaan saati sellaisia määriä että superäly pystyisi niistä muodostumaan.

Jussi kirjoitti...

Valonnopeus on aika fundamentaalinen rajoite superälylle, toinen on energia. Valtavat määrät energiaa aiheuttavat niin paljon lämpöä että mitkään rakenteet eivät sitä kestä eli sekin rajoittaa. Materian saatavuus ja kyky organisoida sitä myös väistämättä rajoittavat. Eräs seikka mikä myös rajoittaa on painovoima. Valtaville rakenteille on olemassa maksimikoko minkä ne voivat saavuttaa luhistumatta kokoon.

Valkea kirjoitti...

Jussi,

jos puhutaan siis tässä tapauksessa suhteellisen kehittymättömästä superälystä, voidaan mainita seuraavaa:

Viestejä ja informaatiota, mm. musiikkia, on jo lähetetty yli valon nopeudella tunneloimalla fotoneja lasikappaleiden läpi. Lisäksi atomien kvanttikenttää on "venytetty" säteeltään muutamien senttien mittaiseksi. Jos kenttää koskettaa toiselta puolelta, häiriövaikutus siirtyy toiselle puolelle ilman viivettä, valoa nopeammin.

Madonreiät kutistavat tilaulottuvuuksia ja niiden avulla voi siirtyä lähes ilman viivettä minne tahansa maailmankaikkeudessa ja maailmankaikkeuksien välillä (jos multiversumi on olemassa, siitä ei ole mitään käytännön todisteita). Kehittymättömällä superälyllä ei todennäköisesti vielä ole mahdollisuuksia tähän liikkumismuotoon, mutta todennäköisesti hän on sitä paljon meitä lähempänä ja lähestymässä sitä.

Välttäisin pitämästä suuryrityksiä ja ihmisten poliittisia järjestelmiä superälyinä. Nykyiset sekatalous -markkinat ovat sitä parhaimmillaankin vain osittain.

Jos n. valonnopeudella matkustaa 40000 vuotta, vanhenee vajaa 50 vuotta. Tätä voitaisiin pitää efektiivisenä valoa nopeammin matkustamisena. Valonnopeudella matkustaminen on tietysti ongelmallista myös suurten törmäysvoimien takia. Hiekkasiruun törmääminenkin on räjähdys. Tämä pitää pystyä estämään.

Tiedemies kirjoitti...

En esitä tätä argumenttina, vaan huomiona: valoa nopeampaa informaation välitystä ei ole tosiasiallisesti todennettu. Kentässä etenevää aaltoa on venytetty niin, että sen etureuna saapuu mittauspisteeseen ennen kuin sen mediaani tms aallon huippu. Tämä tarkoittaa että saapumisen ajankohta on hivenen aikaisempi kuin valon laskennallinen nopeus antaa ymmärtää. Käsittääkseni makrotason ilmiötä jossa informaatio siirtyisi valoa nopeammin, ei ole todennettu.

Valon nopeus on ainakin toistaiseksi yläraja sille, miten baryoninen materia voi liikkua. Se on seuraus esimerkiksi energian säilymisestä ja suhteellisuusteorian kenttäyhtälöistä. Ne voivat tietenkin olla virheellisiä teorioita. Lisäksi kvantti-ilmiöt voivat epätarkkuusperiaatteen suoman vaihtelun rajoissa rikkoa näitä lainalaisuuksia.

Teismi voidaan kai ainakin toistaiseksi sovittaa yhteen sen kanssa että joku tai jokin manipuloi tämän "Heisenbergin porsaanreiän" kautta koko maailmankaikkeutta.

Jussi kirjoitti...

Tuossa on ilmeisesti kyse group velocitystä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Group_velocity

Kvanttikentissähän voi materia hyppiä yli valonnopeuden. Periaatteessahan kvanttikenttä on materialla äärettömän suuri.

Jussi kirjoitti...

Kvanttiteknologia on hyvin haasteellista ja virheen korjaus tiedon käsittelyssä on hyvin ongelmallista. Monet tekijät rajoittavat maksimitehoja mitä prosessointiin ja älyyn saadaan. Kuka esimerkisi huoltaisi ja ylläpitäisi tarvittavia prosessointi elementtejä? Huolto rajoittaa väistämättä samoin komponenttien vikaantuminen. Tarvittavat virheenkorjausmenetelmät tiputtavat ulossaatavaa tehoa rajusti.

Valkea kirjoitti...

Jussi,

Tässä on vielä lisää tietoa aiheesta, fyysikot ovat montaa mieltä kuten aina, mutta kyllä tunneloituminen on kvanttiteorioittenkin mukaan mahdollinen ilmiö:

http://en.wikipedia.org/wiki/Faster-than-light

http://en.wikipedia.org/wiki/Faster-than-light#Faster_light_.28Casimir_vacuum_and_quantum_tunnelling.29

Nim. Tiedemies,

massalliset partikkelit menettävät elektroninsa ja hajoavat, jos ne ylittävät valon nopeuden. Tähän perustuu nopeusrajoitus niiden osalta. Periaatteessa massallisen kappaleen lähestyessä valon nopeutta sen massa kasvaa rajusti, mutta kyse on todellisuudessa enemmänkin siitä, että sille lisää vauhtia antavien energiansysäyksien reaalinen teho heikkenee kohti nollaa. Nämä ovat niitä valon nopeuden saavuttamisen ongelmia.

Valkea kirjoitti...

Kvanttiteorioitten mukaan, jos ihminen nojaa erittäin pitkän ajan (ihmisikä ei riitä tietysti alkuunkaan) seinään, hän jossain vaiheessa todennäköisesti tunneloituu seinän läpi. Spontaanissa tunneloitumisessa on kyse vain riittävästä ajasta. Jossain vaiheessa on todennäköistä, että ihmisen kaikkien atomien muodostama kvanttiaaltokenttä toimii ensinnäkin koherentisti ja toisekseen sen "painopiste" liikkuu niin voimakkaasti toisaalle, että se materialisoituu seinän toiselle puolelle = Ihminen materialisoituu seinän toiselle puolelle. Sopivilla tekniikoilla tunneloituminen voidaan tuottaa. Mitä massiivisempi kappale on, sitä vakaampi ja suhteellisesti pienempi kvanttikenttä on, ja sitä pidempi aika tarvitaan tunneloitumiseen. Epäkoherenttien lukemattomien atomien kvanttikentät neutraloivat toisensa. Yhden atomin kvanttikenttä on aina "koherentti" itsensä kanssa.

Ihmeitä tapahtuu siis luonnostaan pitkien aikojen kuluessa.

Tiedemies kirjoitti...

Baryoninen materia vuorovaikuttaa sähkömagneettisesti, koska se koostuu hiukkasista joilla on varaus. Asia voidaan nähdä kuten sanot, että sähkömagneettisin keinoin voidaan siirtää liike-energiaa alati heikommalla hyötysuhteella kun kappaletta kiihdytetään kohti valonnopeutta, mutta tämä on vain osa totuudesta. Itse liike-energian määrän on kasvettava rajatta lähestyttäessä valonnopeutta.

Energian säilyminen takaa ettei valonnopeutta voida mitenkään ylittää mutta se ei tietenkään vielä tarkoita etteikö esimerkiksi itse avaruuden topologiaa voisi manipuloida niin että aine siirtyy "oikotietä" perille valoa nopeammin. Tai siis näennäisesti nopeammin; sille siis pitää tarjota reitti joka on lyhyempi. Tunneloituminen voidaan kai ajatella jotenkin näin.

Valkea kirjoitti...

Jussi,

luin tuosta group velocitystä. Vuosia sitten luin eräästä lehdestä linkissäsi mainitusta tutkimuksesta, jonka toimittaja oli virheellisesti luullut tunneloitumiseksi. Tutkija oli muka saavuttanut fotoneillaan 1,3, 1,5 ja 1,7 kertaa valonnopeuden. Siten se tunneloituminen, jonka mainitsin, olikin vain näennäistä liikettä eteenpäin partikkelijoukon muotoa muuttaen. Suunnilleen sama asia kuin käsien nostaminen ja laskeminen tahdissa urheilukentän katsomossa. Aalto näyttää kulkevan ympäri katsomon, vaikka kädet pysyvät horisontaalisesti paikallaan. Fotonit lentävät valonnopeudellaan joukkona, mutta niiden joukon muotoa muutetaan esteillä, jolloin syntyy illuusio joukossa kulkevasta valoa nopeammasta aallosta ja valoa nopeammasta informaation siirrosta. Tällainen menee valitettavasti nykyään tieteenä läpi.

Tunneloituminen on silti todellinen ilmiö.

Sivun näyttöjä yhteensä

Lukijat

Blogiarkisto