Hiljaista Pohdintaa

Hiljaista Pohdintaa

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Poliittinen korrektius & etnopositiivisuus läpivalaisussa (edit)

Etnopositiivisuus tarkoittaa suunnilleen samaa kuin poliittinen korrektius. Suurin ero on siinä, että poliittinen korrektius kattaa etnopositiivisuuden lisäksi LGBT -ryhmät, naiset ja vammaiset.

Pintapuolisesti tarkasteltuna ja median julkisuuskuvan mukaan poliittinen korrektius ja etnopositiivisuus näyttäytyvät liberaalin eliitin kummallisena tai kiihkoilevana tapana kannattaa kansainvälisyyttä, josta seuraa suomalaisten aliarvioiminen, halveksiminen, syyllistäminen ja kovennettu syyttäminen (mm. kovennetut tuomiot suomalaisille, jos heidän rikoksensa kohdistuu etnopositiivisuuden kohteisiin ja heidän epäillään tekevän samalla orwellilaisen "ajatusrikoksen"); ja maahanmuuttajien, erityisesti kaukaisten maahanmuuttajien, yliarvioiminen; lähes universaali syyttömyys tekoihinsa; vastuuttomuus suhteessa puutteisiinsa; ja lähes universaali positiivinen tai ylistävä suhtautuminen ja käsittelytapa.

Eliitin etnopositiivisuus vääristää todellisuutta paljon joko negatiiviseen tai positiiviseen suuntaan. Se ei ole neutraalia tai kohtuullisesti posiitivista. Neutraali asioiden käsittelytapa on totuuden kertomista ja kohtuullisesti positiivinen on yksilöitä ja ryhmiä motivoivaa ja yhdistävää, tai sosiaalista kohteliaisuutta. Totuuden kertominen ei vääristä todellisuutta, joten se antaa parhaat mahdollisuudet todellisuuden ymmärtämiseen, pohtimiseen, suunnitteluun, korjauksiin ja toimintaan. Totuuden kertominen on siis useimmiten hyvän antamista ja anteliaisuutta, joka mahdollistaa kuulijalle itsenäistymisen ja itsenäisen menestyksellisen toiminnan. Totuuden kertominen on vertauskuvallisesti virheettömän näkökyvyn antamista suhteessa itseen, muihin ja ympäristöön, jonka avulla henkilö voi ajatella ja toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Liian negatiivisen tai positiivisen kuvan antaminen on virheellisen näkökyvyn antamista suhteessa itseen, muihin ja ympäristöön, jolla on negatiivisia seurauksia.

Ryhmät yhdistyvät motivoivan ja hyvän, positiivisen ja erinomaisuuden ympärille. Koska eliitti pyrkii luomaan negatiivista mielikuvaa suomalaisista ja "epädramatisoimaan" suomalaisuutta, tällä on suomalaisten minäkuvaa alentava, motivaatiota heikentävä, ja yhteenkuuluvuutta ja sosiaalisuutta hajottava vaikutus. Eliitti pyrkii samalla luomaan ohuesta ja merkityksettömästä kansainvälisestä identiteetistä positiivista mielikuvaa yhdistääkseen suomalaiset löyhästi ja eliitin säätelemänä sen ympärille.

Etnopositiivisuus kohdistaa suomalaisiin kaksinkertaisen syytöksen. Suomalaiset ovat tässä poliittisessa kehyksessä kollektiivisesti syyllisiä, epäilyttäviä ja huonoja automaattisesti, vaikka he eivät tekisi mitään tai toimivat hyvin. Jos joku suomalainen tekee jotain väärin, liberaali eliitti tekee siitä toisen kollektiivisen syytöksen perussyytöksen päälle, joka vahvistaa sitä. Tämä on psykoanalyysissä ensimmäisen genitaalivaiheen (2-6 vuotta) defenssi, syytösten ja negatiivisten tunteiden siirtämistä todellisesta kohteesta hyväksyttävämpään tai vähemmän pelottavaan kohteeseen, toisin sanoen negatiivisten tunteiden siirtämistä maahanmuuttajista poliittisesti sopivampiin ja vähemmän ongelmallisempiin suomalaisiin. Suomalaiset toimivat siis tavallaan syntipukkina, johon eliitti purkaa maahanmuuttajien kanssa syntyviä pelkojaan ja pahaa oloaan (kts. imartelua käsittelevä kappale). Toisaalta suomalaisten keskuudesta tulee todennäköisimmin vastustus liberaalin eliitin kansainvälistämis- ja maahanmuuttopolitiikalle (valtapolitiikalle), joten kaksoissyytös demonisoi ja heikentää suomalaisia jo ennen kuin he tekevät mitään (ennaltaehkäisy), ja luo perustan ja näennäisesti suuremman legitimiteetin eliitin hyökkäävälle politiikalle, kun suomalaiset vastustavat eliitin politiikkaa. Kaksoissyytös luo psykologisen paineen ja tilanteen, jossa suomalaiset ovat useimmiten periksiantavalla puolustuskannalla, koska he eivät ymmärrä kaksoissyytöksen luonnetta; selittämässä, että he eivät ole jotakin tai ovat jotakin, tai kannattavat jotakin tai eivät kannata jotakin, yleensä jotain sellaista, joka ei ole heidän etujensa mukaista. Niinpä olemme nähneet monta kertaa näytelmiä, joissa kaksoissyytösten kohteeksi joutuneet maahanmuuttokriitikot selittävät kannattavansa laajaa maahanmuuttoa; monikulttuurisuutta vastustavat selittävät, kuinka suvaitsevaisia he ovat kaikkia kulttuurillisia ilmentymiä kohtaan; omaa etnistä ryhmäänsä preferoivat selittävät, että he eivät ole rasisteja (rasisti on sisällyksetön poliittinen hyökkäyssana, jota ei pitäisi hyväksyä sivistyneeseen keskusteluun); jne  

Eliitin etnopositiivisuus suhteessa maahanmuuttajiin on imartelua, liehittelyä tai mairittelua. Imartelu on normaalisti statuksessa alempana olevan henkilön ylempänä statuksessa olevaan henkilöön kohdistamaa valehtelua, jolla alemman statuksen henkilö pyrkii vakuuttamaan ylempänä olevan siitä, että hän on komeampi, rikkaampi, parempi, älykkäämpi, suurivaltaisempi, jne. kuin hän todellisuudessa on. Alemman statuksen henkilö pyrkii imartelulla tekemään korkean statuksen henkilön sokeammaksi ja kyvyttömämmäksi, ja riippuvaiseksi imartelusta, jotta imartelija voi ohjata korkean statuksen henkilöa haluamaansa suuntaan. Alemman statuksen henkilö voi ohjata korkean statuksen henkilön imartelulla ansaan, saada häneltä materiaalisia ja statusetuja, kiinnittää hänen huomionsa pois jostakin tai vääriin asioihin, jne. Imartelu on niitä harvoja keinoja, joilla alemman statuksen henkilö voi osittain tai kokonaan kumota valtahierarkian ja päästä de facto määräämään korkeamman statuksen henkilöä/ henkilöitä. Voimme siten havaita, että liberaali eliitti, joka on statuksessa maahanmuuttajia korkeammalla, käyttää imartelua etnopositiivisuuden muodossa luovalla tavalla. Se saa maahanmuuttajat jossain määrin luulemaan, että liberaali eliitti on yhtä korkealla statuksessa tai jopa alempana kuin maahanmuuttajat. Liberaali eliitti näyttää olevan maahanmuuttajien palvelija ja liehittelijä. Liberaali eliitti salaa imartelulla korkean statuksensa maahanmuuttajilta, ja eliitin ja maahanmuuttajien välisen todellisen valtasuhteen. Maahanmuuttajat ovat Suomeen tullessaan yleensä hierarkiassa ja statuksessa alhaalla tai epäselvässä tilanteessa, ja heillä saattaa olla suomalaisille outoja, uusia ja/tai sopimattomia toimintatapoja. Tämä voi saada maahanmuuttajat toimimaan aggressiivisesti, ennakoimattomasti, vakiintuneiden toimintatapojen ja hierarkioiden ulkopuolella, ja häikäilemättömästi kumotakseen nykyiset hierarkiat ja valta-asetelmat. Imartelu ehkäisee em. toimintaa lisäämällä psykologista tyydyttyneisyyttä ja epäaktiivisuutta, ja vähentämällä motivaatiota; toisin sanoen lisäämällä maahanmuuttajien tyytymistä siihen tilanteeseen, joka heillä on. Samalla liberaalin eliitin on helpompi ohjata ja ennustaa maahanmuuttajien käyttäytymistä, ja upottaa heidät osaksi liberaalin eliitin yhteiskunnallista valtajärjestelmää. Imartelulla pyritään nostamaan maahanmuuttajien poliittista statusta ja järjestäytymistä (eliitin hyväksymää ja säätelemää) sen verran korkeammalle, että eliitti ja sateenkaarikoalitio on yhdessä poliittisesti voimakkaampi kuin suomalaisten oppositio sille. Tällöin eliitti on vallan vaa'assa ratkaisevassa asemassa kallistamassa sen omaksi edukseen.

Etnopositiivisuus on uudenlaisen sanaston luomista, joka rajoittaa ajattelua edeltäkäsin eliitin hyväksymiin ja suosimiin kanaviin. Esimerkkeinä ovat mm. juuri sanat etnopositiivisuus ja poliittinen korrektius (tai positiivinen syrjintä, voimaannuttaminen, rasismi, jne.). Sellainenkin henkilö joka vastustaa em. politiikkaa, joutuu niitä vastustaessaan aina sanomaan, että ne politiikat ovat positiivisia, voimaannuttavia, oikeassa olevia (korrekteja) jne. Tämä vääristää henkilön kommunikointia muiden ihmisten kanssa eliitille edulliseen suuntaan, luo henkilön mieleen kognitiivisen dissonanssin poliittisesti korrektin sanaston ja omien mielipiteiden välille, jota useimmiten lievennetään vaistomaisesti siirtämällä näkemyksiä poliittisesti korrektiin suuntaan. Tämä sanasto on jo itsessään psykologista manipulointia, riippumatta siitä kuka sitä käyttää.

**********

Etnopositiivisuus on liberaalin eliitin poisottamista sekä suomalaisilta, että maahanmuuttajilta, liberaalin eliitin itsekkyyttä, jolla se tekee sekä kantaväestöstä, että maahanmuuttajista epäitsenäisempiä, kyvyttömämpiä ja riippuvaisempia eliitistä. Etnopositiivisuus on jossain määrin paranoidia politiikkaa kaikkea ei-eliittiä kohtaan, ja se liimataan kaiken normaalin politiikan päälle ylimääräisenä, vieraana ja epäsopivana osana.

Etnopositiivisuus ei ole hyväntahtoisuutta, maahanmuuttajia kohtaan, tai kiinnostusta ja arvostusta heitä kohtaan. Etnopositiivisuus on liberaalin eliitin valtapolitiikkaa.

16 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

http://www.youtube.com/watch?v=cm2YyVZBL8U

http://www.youtube.com/watch?v=iJQhgpR6dJ4

Lattik kirjoitti...

En pidä kyllä kovinkaan todennäköisenä tuollaista toimintaa.

Valkea kirjoitti...

Edit on tarkennus etnopositiivisuuden ja poliittisen korrektiuden määritelmään tekstin alussa.

Valkea kirjoitti...

Lattik,

kiitos kommentista. Minun on vaikea kommentoida sitä, koska et maininnut miksi et pidä sitä todennäköisenä.

Valkea kirjoitti...

Mainittakoon, että kirjoitukseni ei perustu todennäköisyyksiin, vaan siihen miten asiat ovat.

Anonyymi kirjoitti...

Tekstissä kuvailtiin asiat siten kuin itsekin olin ne mielessäni luonnostellut. Siinä missä oma ajatteluprosessini oli vielä pahasti keskeneräinen, niin tässähän tämä on valmiina pureskeltavaksi. Kiitos tästä.

Hauska ja mahdollisesti hyvin paljastava episodi oli tuo Ruotsissa tapahtunut piparkakku-ukkojuttu, jossa pikkupoikaa kiellettiin pukeutumasta piparkakku-ukoksi, ettei neekerit suutu ( saa moderoida jos tuntuu tarpeelliselta ). Eräällä foorumilla muuan kirjoittaja ihmetteli, että eikö kukaan todellakaan huomaa mitään kummallista tässä.
Ainoa jolle tuli mieleen, että tässähän pilkataan afrikkalaisia oli tietenkin suvaitsevaiston edustaja. Mahtoiko tässä käydä niin, että se joka kielsi piparkakkuasun teki sen siksi, että hän jollain tasolla ahdistui itse omista (rasistisista) tunteistaan. Ja hallitakseen näitä tunteitaan kieltäjä turvautui alkeelliseen defenssiin eli kieltämiseen. "Poissa silmissä poissa mielestä".

Kun/jos koko eliitti suuremmassa tai pienemmässä määrin on sormi suussa omien negatiivisten ajatuksiensa ja tunteidensa kanssa niin onko tuo mikään kumma, että poliittinen korrektius jyllää. Kun keinot kohdata oma sisäinen tunne- ja ajatusmaailma ovat vajavaisia, täytyy turvautua erilaisiin defensseihin. On kytättävä ja kontrolloitava ympäröivää maailmaa ja ihmisiä lähellä ja kaukana.

Jos analysoin oikein niin "taistelu" poliittista korrektiutta vastaan on hyvin vaikeaa, koska eliitti tai suvaitsevaisto turvautuu tähän siksi, että he pystyisivät pitämään kiinni omasta ( korkeasta ) minäkuvastaan. Järjellä perustelu on turhaa, koska toinen on peloissaan eikä ymmärrä miksi eikä varmasti muuta minäkuvaansa vapaaehtoisesti. On paljon helpompaa heijastaa kummitukset ulkomaailmaan kuin kohdata omat mörkönsä kotisohvallaan.



Valkea kirjoitti...

Tervehdys anonyymi,

ole hyvä. Vaikuttaa todennäköiseltä, että piparkakkutapauksessa on käynyt juuri niinkuin sanot. Siirto-, reaktion muodostus- ja projektio defenssit (displacement, reaction formation, projection) paistavat mainitsemastasi "suvaitsevaisen" toiminnasta läpi. Tutkimusten mukaan liberaalien suvaitsevaisten puheiden, ja heidän henkilökohtaisten toimiensa ja todellisten diskriminoivien tunteidensa välillä on suurempi ristiriita kuin konservatiiveilla, ei vähiten sen takia, että tukahdutetuilla todellisilla tunteilla on taipumus paisua suuremmiksi. Siirto-, projektio- ja reaktion muodostus- defenssien kautta liberaalien rasistiset tunteet muuttuvat usein muiden syyttelyksi rasismista ja moderneiksi versioiksi noitajahdeista. Rasismi -sana on tässä tilanteessa siinä mielessä paikallaan, että se kuuluu liberaalien diskursseihin ja kuvaa niiden sisältöjä.

Monien psykologisten tekijöiden takia rationaaliset perustelut ovat suhteellisen heikkotehoisia. Politiikan vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa tunnetasolla ja alitajuntaisesti. Silti rationaalisiakin perusteluja täytyy käyttää vaikuttamisessa. Rationaalisuutta politiikassa käytetään eniten oman joukkueen taktiikoiden ja strategioiden suunnittelussa.

P.s., jos satut kommentoimaan vielä tässä blogissa, pyydän keksimään jonkin nimimerkin, josta sinut tunnistaa. Nimimerkki voi tietysti olla melkein mitä tahansa, vaikkapa Hauki, Tilhi tai Sotkamo. Tarkoitan tällä sitä, että pysyt tietysti henkilökohtaisesti kaikin tavoin anonyymina, ainoastaan kommenttiesi välille syntyy tunnistettava yhteys, joka helpottaa keskustelujen ja ajatuskokonaisuuksien ymmärtämistä. Tai ehkä sinulla on jo sopiva nimimerkki käytössä muualla, jota voit käyttää täällä? Tämä on osoitettu oikeastaan kaikille anonyymeille kommentoijille.

Tiedemies kirjoitti...

Se, mikä tässä menee pieleen on tämä: suomalaisten aliarvioiminen, halveksiminen, syyllistäminen ja kovennettu syyttäminen (mm. kovennetut tuomiot suomalaisille, jos heidän rikoksensa kohdistuu etnopositiivisuuden kohteisiin ja heidän epäillään tekevän samalla orwellilaisen "ajatusrikoksen") .

Tällaista prosessia ei ole olemassa, tai siis, se on olemassa vain retoriikassa. Tässä on mielestäni kyse siitä, että viholliskuva (liberaali eliitti) on muodostunut mielikuvista ja peloista, joille on sitten haettu vahvistusta ja viitteellistä todistusaineistoa erilaisista lausunnoista, sanomisista, tempauksista jne.

Ilmiössä on todellinen puolensa, tietenkin. Esimerkiksi on totta, että ns etnopositiivisuus ilmiönä esiintyy nimenomaan mediassa ja poliittisessa retoriikassa. Väite, jonka mukaan negaiivisten määreiden liittäminen "suomalaisiin" olisi jollakin tapaa diffuusi kaikkien suomalaisten syyllistämisyritys, on kuitenkin esimerkki siitä, miten retorisesti laajennetaan pelko, koettu uhka tms, todellisuudeksi ja käsitellään sitä ikäänkuin aitona ilmiönä.

Olen samaa mieltä siitä, että totuuden kertominen antaa parhaat mahdollisuudet ymmärtämiseen, korjaamiseen jne.

Mutta, suomalaiset eivät ole se ryhmä joka esiintyy syntipukkina. Jos diskurssia edes vähän kampaa, niin yhteiskunnallisen keskustelun määrittävä piirre on kilpailu nimenomaan uhriasemasta. Liberaali puhetapa kiistää enemmistön uhriaseman ryhmänä, kun taas käyttämäsi puhetapa esittää kantasuomalaisen enemmistön passiivisena uhrina, jota eliitti, tässä edelleen melko nebulöösinä entiteettinä, pyrkii haittaamaan.

Jalkautumalla ns todelliseen maailmaan saa kuitenkin aivan erilaisen kuvan kuin vääristävän Interenetin, lehtien palstojen, kaveripiirien "grillijuttujen", jne kautta. Todellisuuden havainnoiminen edellyttää virtuaalisen disinformaation (jota on, ja joka on todellista) suodattimista, siitä olen samaa mieltä. Tällaisen disinformaation ylitulkinta ei kuitenkaan ole ratkaisu, ja mielestäni syyllistyt nimenomaan siihen tässä kirjoituksessasi. Mediatodellisuudesta ei yksinkertaisesti voi päätellä paljoakaan mitään.

Tosiasioita tietenkin on mahdollista kaivaa, ja nämä kiistämättä on kiusallisia poliittisesti korrektille retoriikalle. Valtapyrkimyksenä ko. retoriikka on kuitenkin edelleen tavallaan operatiivisesti sivuroolissa. Sen ainoa tarkoitus on olla jonkinlainen signaali, rallying cry samanmielisille, ja uskollisuuden testi, siis kyvyllä sulkea silmänsä todellisuudelta mitataan ryhmäuskollisuutta.

Uskonnolliset lahkot toimivat samoilla tavoilla. Niissä luodaan virtuaalinen ja täysin arkitodellisuuden vastainen oppirakennelma jonka omaksuminen ja ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa kamppailua todellisuutta vastaan. Signaloimalla piittaamattomuuttaan todellisuudesta tällaisen ryhmän jäsen osoittaa uskollisuuttaan ryhmälle. Ulkopuoliset eivät tavallaan ole edes olemassa muuten kuin jonkinlaisena uhkana.

Kaikissa poliittisissa liikkeissä on tällaisia piirteitä, ja ne värittävät kaikkea ideologista yritystä selittää maailmaa. Siksi karsastan kaikkia selityksiä joissa on viholliskuva ja narratiivi "niistä muista".

Valkea kirjoitti...

Nim. Tiedemies,

yrität nyt niin kovasti selitellä ilmiötä parhain päin ja pois, että vastauksesi on sisäisesti ristiriitainen. Kirjoitit:

"Mutta, suomalaiset eivät ole se ryhmä joka esiintyy syntipukkina. Jos diskurssia edes vähän kampaa, niin yhteiskunnallisen keskustelun määrittävä piirre on kilpailu nimenomaan uhriasemasta."

Kun kilpaillaan uhriasemasta, jonkun on oltava syyllinen, ja poliittisesti korrektissa diskurssissa ainoa sallittu syyllinen on valkoinen heteromies. Jos haluat tästä esimerkkejä käy lukemassa Hommafoorumin kokoelmia aiheesta tai vaikkapa vihreiden, esim. kansanedustaja Irina Krohnin, kolumneja tavallisista sanomalehdistä. Korostetun paljon nämä teemat ovat esillä esim. Voima-lehdessä. Luin ennen säännöllisesti poliittisesti korrekteja kirjoituksia, mutta olen vähentänyt sen nykyisin minimiin, koska niissä toistuu aina sama kuvio, eikä niistä ole mitään uutta opittavaa. Tässä vielä esimerkkinä klassinen poliittisen korrektiuden ilmentymä. Sivustoa pitää yllä historian professori Noel Ignatiev. Noel Ignatiev haluaa tuhota valkoisen rodun ja on sitä mieltä, että valkoisten pettäminen on lojaliteettia ihmiskunnalle. Sivuston nimi on suomeksi rotupetturi:

http://www.racetraitor.org/

Mitä tulee poliittisen korrektiuden käyttämiseen signalointina, se pitää paikkansa, mutta poliittisesti merkittävillä politiikoilla, kuten poliittisella korrektiudella, on aina monia käyttötapoja, eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia. Signalointi, byrokraattiset valtatavoitteet, syyllisyys-uhriutumis politiikka, diversiteetin hallinta, jne. ovat siten saman kokonaispolitiikan osia, jotka ovat sulautuneet yhteen.

Tiedemies kirjoitti...

En yritä selittää mitään "ilmiötä" parhain päin, vaan väitän suoraan, että kuvauksesi ilmiöstä on väärä.

Julkisuudessa käyty keskustelu on kilpailua uhristatuksesta, mutta siinä on tällä hetkellä vastakkain sinun käyttämäsi diskurssi "suomalaisista" joita yritetään esittää uhreina ja ns virallinen diskurssi, joka pyrkii häivyttämään ongelmia toki vähäisissä määrin esittämään esimerkiksi maahanmuuttajia uhreina.

Tämä "diskursiivinen kamppailu" käydään yhtäältä monien kaltaistesi kirjoittajien eli ns. maahanmuuttokriittisten ja toisaalta tiettyjen poliittisia irtopisteitä signaaleillaan keräävien tahojen välillä. Jälkimmäistä ovat tehneet esimerkiksi Päivi Lipponen, jotkut vihreiden aktiivit (Esim taannoinen tarina raitiovaunurasistista jääkiekkokisojen aikaan) ja jotkin yksittäiset "uutisoijat". Toki myös osa toimittajakunnasta osallistuu tähän, sinun termeilläsi Liberaalin Eliitin puolella erilaisin retorisin keinoin.

Tämän kiistan ja kilpailun olemassaolo on aivan todellinen ilmiö. Sensijaan se, mikä on pelkkää retoriikkaa on implisiittinen väitteesi, että kyse on jollakin tapaa poliittisesti kovin relevantista kiistakapulasta. Tämä ei nykyisellään pidä paikkaansa. Tulkintaskeemasi on mielestäni villiintynyt aivan täysin, eli otat retoriset peliliikkeet tässä suosiokilpailussa merkkeinä jostakin mikä on todellisuudessa vaikuttamassa ihmisten arkeen.

Arkeen liittyviä ongelmia tietenkin on olemassa, sitä en kiistä. Ja toki on syytä kiinnittää huomiota niiden ongelmien olemassaoloon. En myöskään arvostele sitä, että tuot esiin etnopositiivisuuden/poliittisen korrektiuden olemassaoloa, koska sen olemassaolo on tai ainakin voi olla joillekin tahoille aivan todellisen politiikan ohjenuora.

Väitän kuitenkin että rankasti yliarvioit sitä, missä määrin tämä todellisuudessa ohjaa politiikan tekoa. Lisäksi teet retorisen overstatementin antamalla ymmärtää että suomalaisille olisi jossakin yhteydessä todellakin olemassa jokin orwellilainen ajatusrikosten kategoria tai että suomalaisille todellisuudessa annettaisiin kovennettuja tuomioita jne.

En yrittänyt omalla kommentillani tehdä tyhjäksi, mitätöidä, tai selittää pois ilmiötä, enkä myöskään väittää että olet täysin väärässä. Sensijaan olet mielestäni liiallisen yksioikoinen, pyrit rakentamaan ja tuottamaan jakoa "hyviin ja pahoihin", itseasiassa otat annettuna sen jaon jonka kuvattu poliittisesti korrekti retoriikka pyrkii tarjoilemaan.

Todellisessa maailmassa tällaiset vastakkainasettelut ja jaottelut ovat epäselvempiä, todelliset ilmiöt ovat monitahoisempia. Jopa mediatodellisuus on vähemmän jakautunut. Pyrit tuomaan esimerkeiksi ääri-ilmiöitä joissa retoriikka on päästetty täysin todellisuuden kahleista, esität ne kuvaavina prototyyppeinä. Esität maahanmuuttokriittiset poikkeuksetta uhreina, totuudenpuhujina joita vainotaan ja yritetään vaientaa.

Tällaisia pyrkimyksiä aivan kiistatta tietenkin on olemassa, mutta vaientaminenhan ei ole lainkaan onnistunutta koska aihepiiri on koko ajan esillä.

Ei kirjoituksesi ole huono, mutta se on yksipuolinen ja yrität esittää sen "totuuden kertomisena", vaikka se on todellisuudessa hyvin yksipuolinen kuvaus ja heijastuu lähinnä siitä mitä lehdistössä kirjoitetaan, eikä juurikaan siitä todellisuudessa johon ihmiset arkielämässään jalkautuvat. Se operoi peloilla ja mielikuvilla, jotka ovat niin väkeviä, että niitä tosissaan ottavat ihmiset eivät edes uskalla tai halua koetella ja heijastella niiden todellisuutta, esimerkiksi käymällä Itäkeskuksessa.

Olen kuitenkin asunut Itä-Helsingissä, joskin lyhyehkön aikaa, ja liikkunut ympäristössä kävellen, lenkkeillen, autoillen, pyöräillen jne. Olen asunut Hervannassa, joka on yksi Suomen ulkomaalaispitoisimpia kaupunginosia, siellä on ulkomaan kansalaisia yli 10%, lisäksi paljon ulkomaalaistaustaisia Suomen kansalaisia. Väitän tietäväni aika paljon siitä arjen todellisuudesta, johon maahanmuutto ja sen oheisilmiöt, samoin kuin "etnopositiivisuus", vaikuttavat. Mielestäni liioittelet aika rankasti.

Valkea kirjoitti...

Itä-Helsingissä rikollisuus ja sosiaaliset ongelmat ovat Helsingin korkeimpia ja ulkomaalaiset ovat selvästi yliedustettuina kovassa rikollisuudessa. Tilanne pahenee mitä suuremmaksi maahanmuuttajien prosentuaalinen osuus kasvaa. White flight alkaa suuremmassa määrin kun ei-eurooppalaisten maahanmuuttajien määrä ylittää n. 20%. Itä-Helsingin alueiden välillä on tietysti eroja riippuen mm. maahanmuuttajien määrästä, sosio-ekonomisesta jakaumasta, asumistiheydestä, jne.

Viharikoslainsäädäntö on voimassa Suomessa, ja se on kirjaimellisesti tuomitsemista kovennettuihin tuomioihin ajatusten takia. Viharikoslainsäädäntö kohdistuu käytännössä lähes aina suomalaisiin ja muissa länsimaissa valkoisiin. Länsimaisessa oikeuskäytännössä on ollut voimassa yli kaksituhatta vuotta se periaate, että kansalaiset tuomitaan teoista, ei ajatuksista, ja tällä on osaltaan vältetty vallankäyttäjien mielivaltaa ja tyranniaa. Nyt tästä arvokkaasta periaatteesta on luovuttu. Käytännössä on myös siirrytty syyttäjän todistustaakasta siihen, että syytetyn täytyy todistaa oma syyttömyytensä, joka lisää mielivaltaisen syyttämisen mahdollisuuksia.

Poliittinen korrektius on suoraan yhteydessä lukemattomiin ongelmiin kuten maahanmuutto; tautien leviäminen; rikollisuuden kasvaminen; valehtelu ja vääristely opetuksessa ja tieteessä; valehtelu ja vääristely mediassa; politiikan ja demokratian muuttuminen etnisten ryhmien saalistuspolitiikaksi; sosiaali-insinööriprojekteihin ja paisuvaan byrokraattiseen managerivaltioon; perheiden ja avioliittojen aseman heikentymiseen; oikeuskäytäntöjen mielivaltaistumiseen; jne. Seuraavassa muutamia esimerkkejä poliittisen korrektiuden aiheuttamista ongelmista kirjamuodossa. Poliittiseen korrektiuteen tutustuminen kannattaa aloittaa professori Bruce Charltonin minikirjalla ja professori Paul Gottfriedin teoksilla. Bruce Charltonin kirja perustuu pitkään ja laaja-alaiseen kokemukseen Britannian yhteiskunnan vaikutusvaltaisissa piireissä. Välttääkseen poliittisesti korrektien vallankäyttäjien syytöksiä, mustamaalauskampanjoita ja syytteitä hän joutuu kirjoittamaan ei-spesifisti. Paul Gottried on kirjoituksissaan spesifi.

http://thoughtprison-pc.blogspot.fi/

http://www.amazon.com/Multiculturalism-Politics-Guilt-Towards-Theocracy/dp/0826214177/ref=la_B001H9W6ZU_1_6?ie=UTF8&qid=1355814643&sr=1-6

http://www.amazon.com/Strange-Death-Marxism-European-Millennium/dp/0826215971/ref=la_B001H9W6ZU_1_8?ie=UTF8&qid=1355814643&sr=1-8

http://www.amazon.com/After-Liberalism-Democracy-Managerial-State/dp/0691059837/ref=la_B001H9W6ZU_1_2?ie=UTF8&qid=1355814643&sr=1-2

http://www.amazon.com/Until-Proven-Innocent-Correctness-Injustices/dp/B002LITS7K/ref=sr_1_8?s=books&ie=UTF8&qid=1355814993&sr=1-8&keywords=political+correctness

http://www.amazon.com/Coloring-News-Political-Correctness-Journalism/dp/1893554600/ref=sr_1_12?s=books&ie=UTF8&qid=1355815058&sr=1-12&keywords=political+correctness

http://www.amazon.com/Unprotected-Psychiatrist-Political-Correctness-Profession/dp/1595230254/ref=sr_1_18?s=books&ie=UTF8&qid=1355815174&sr=1-18&keywords=political+correctness

http://www.amazon.com/Racial-Paranoia-Unintended-Consequences-Correctness/dp/0465018130/ref=sr_1_17?s=books&ie=UTF8&qid=1355815287&sr=1-17&keywords=political+correctness

http://www.amazon.com/Political-Correctness-Critique-Hoover-Essays/dp/0817937420/ref=sr_1_22?s=books&ie=UTF8&qid=1355815311&sr=1-22&keywords=political+correctness

http://www.amazon.com/When-Tolerance-Virtue-Correctness-Multiculturalism/dp/0830816992/ref=sr_1_25?s=books&ie=UTF8&qid=1355815350&sr=1-25&keywords=political+correctness

http://www.amazon.com/Retreat-Reason-Correctness-Corruption-ebook/dp/B006JOLQVS/ref=sr_1_48?s=books&ie=UTF8&qid=1355815428&sr=1-48&keywords=political+correctness

Valkea kirjoitti...

Lisäksi tietysti sananvapautta tukahduttavat tuomiot annetaan ajatusrikoksista. Mm. meidän kummankin hyvin tuntema blogisti Jukka on tuomittu sakkoihin tästä syystä, samoin kuin Halla-aho, Ellilä, jne.

Esitin Race Traitor -sivuston poliittisen korrektiuden *ilmentymänä*, en mainstream poliittisena korrektiutena. Jos mainstream poliittinen korrektius on vertauskuvallisesti tuhat kiloa painava sienirihmasto, Race Traitor on sienirihmastosta syntyvä sieni, sienirihmaston tuote. Mainstream poliittinen korrektius hyväksyy ja epäsuorasti myös suosii Race Traitor -sivustoja. Kukaan poliittisesti korrekti vallankäyttäjä ei ole kritisoinut Race Traitor sivustoa, mutta esim. maltillista ja melko akateemisesti suuntautunutta pro-White American Renaissance -sivustoa on mustamaalattu ja kritisoitu suhteettoman paljon, heidän konferenssejaan on estetty ennakolta hotelleihin kohdistuneilla nimettömillä uhkailuilla ja painostuksilla ja niitä on keskeytetty keinotekoisin ylemmiltä tahoilta masinoiduin mielenosoituksin, joilla on häiritty konferensseja (puheita konferensseissa) niin paljon, että puheita ei ole voinut jatkaa. Nämä ovat kumpikin poliittisen korrektiuden ilmentymiä, hiljainen hyväksyntä ja kannatus, ja äänekäs suora vastustaminen erilaisin keinoin. Race Traitor noudattaa "vielä parempi poliittinen korrektius" -psykologista periaatetta, joten miksipä poliittiset korrektit vallankäyttäjät sitä vastustaisivat. Periaatetta käsiteltiin tiivistetysti täällä:

http://hiljaistapohdintaa.blogspot.fi/2012/09/etnomasokismi.html

Valkea kirjoitti...

Unohtamatta "positiivista" diskriminaatiota, joka liittyy myös suoraan etnopositiivisuuteen/ poliittiseen korrektiuteen.

Tiedemies kirjoitti...

Halla-ahon ja Ellilän tuomiot ovat sananvapauden rikkomuksia ja niitä ei ole kukaan miksikään muuksi selittänyt. Sananvapautta on rajoitettu ja siitä me olemme yhtä mieltä.

Tämä ja muutkaan retoristen ja "todellisuutta luovien" ilmiöiden kritiikkisi eivät ole minusta virheellisiä (yksipuolisia toki kyllä), vaan virheellistä on mielestäsi valtapyrkimysten esittäminen.

Oma kantani on, että kaikki sellainen käsitys todellisuudesta joka vaatii postuloimaan jotain salattua, piilotettua, kätkettyä, maskeerattua jne, on väistämättä enemmän tai vähemmän virheellistä. Kaikki sellainen analyysi joka perustuu eräänlaiseen tulkintahyppäykseen, on mielestäni aina jossain määrin turhaa tai vähintään epätarkkaa, puhdasta spekulaatiota, joka on hyvin epäuskottavaa.

Mitä enemmän tällaisen tueksi esitetään epäsuoraa todistusaineistoa, sitä epäuskottavammaksi se minusta muuttuu.

Valkea kirjoitti...

Nim. Tiedemies,

sinä olet jossain määrin liberaali; olet aiemmissa yhteyksissä sanonut näin. Jätän sinun määriteltäväksi missä määrin. Sinulle syntyy asemastasi käsin perspektiivivirhe. Tämä virhe ei synny tekemällä jotain väärin, vaan vain olemalla tietyssä yhteiskunnallisessa positiossa. Liberaali eliitti ei pyri salaamaan systeemiään. Liberaali systeemi on palapeli, jonka palat ovat avoimesti esillä päivänvalossa ja kaikkien nähtävissä. Tavallisilta ihmisiltä puuttuu vain palasista koottu systeemin kokonaiskuva ja motiivi systeemin toimintojen takana. Esim. seuraavassa kirjoituksessani "Liberaalin eliitin hybris" sotilasstrategi Ralph Peters ei sano kirjoituksen osien osalta mitään uutta. Jossain määrin shokeeraava vaikutus syntyy kokonaiskuvasta, eli palapelin kokoamisesta, ja motiiveista. Sinun omassa elämässäsi ei ole mitään suuria salattuja motiiveja ja kokonaistavoitteita. Kun vertaat kirjoituksiani oman elämäsi pieniin hajallaan oleviin palasiin, syntyy epäuskoinen tunne. Mutta sinun ei pitäisi verrata kirjoituksiani omaan elämääsi, eikä tulkita niitä sen kautta. Siitä syntyy väistämättä virhe ja yhteensovittamaton ristiriita.

Kuten niin monet muutkin ihmiset nyky-yhteiskunnassa, sinä olet vain ratas suuressa koneistossa. Pieni sisäpiiri käyttää koneistoa.

Valkea kirjoitti...

Nim. Tiedemies,

katsoin videot läpi, eivätkä ne liittyneet mitenkään käsiteltyyn aiheeseen, joten poistin kommentit.

Sivun näyttöjä yhteensä

Lukijat

Blogiarkisto