Hiljaista Pohdintaa

Hiljaista Pohdintaa

torstai 11. huhtikuuta 2013

Vallan vaikutus vallan käyttäjiin ja subjekteihin (edit)


Valta koostuu pääasiassa kahdesta osasta; käskyvallan eri muodoista ja manipuloivasta vallasta laajasti ymmärrettynä. Käskyvalta on suoraa tai epäsuoraa dominointiin perustuvaa valtaa; käskyjä ja määräyksiä; ohjeita ja sääntöjä, joita subjektien täytyy noudattaa; työtehtävien delegointia; kieltoja, rangaistusasteikkoja ja rangaistuksia; velvollisuuksien, etuoikeuksien ja oikeuksien delegoimista; jne. Ne voivat välittyä suoraan käskijältä subjektille, tai erilaisten välikäsien tai välittävien medioiden kautta. Manipuloiva valta koostuu erilaisista psykologisista ja taktisista tekniikoista, joita käyttämällä vallanpitäjä saa jollain todennäköisyydellä subjektin harhautettua, taivuteltua, suostuteltua, muokattua, ohjattua, houkuteltua, kiristettyä, jne. toimimaan ja ajattelemaan tietyllä tavalla.

Kun vallankäyttäjät käyttävät valtaa subjekteihin, he ovat sitä mieltä, että subjektit eivät enää kontrolloi täysimääräisesti omaa toimintaansa, vaan he ovat suurelta osin tai kokonaan vallankäyttäjien kontrolloimia. He ovat osittain oikeassa. Vaikka käsketty tai manipuloitu subjekti tekee asioita erinomaisen hyvin ja on erittäin kyvykäs, vallankäyttäjien mielestä subjekti ei ole täysimääräisesti vastuussa ansioistaan, saavutuksistaan ja kyvyistään; ansio niistä kuuluu suurelta osin tai kokonaan subjektin kontrolloijille ja ohjaajille, eli vallanpitäjille. Vallankäyttäjät väheksyvät, ja pitävät huonompina ja vähempiarvoisina henkilöitä, jotka eivät kontrolloi itseään ja jotka ovat muiden kontrolloimia, riippumatta siitä kuinka hyviä he ovat. Vallankäyttäjät näkevät subjektit vähemmän älykkäinä, asioita pohtivina ja kyvykkäinä, ja enemmän alistuvaisina ja muita seuraavina. Vallankäyttäjien käyttäessä dominoivaa valtaa he näkevät subjektit enemmän alistuvaisina kuin manipuloivaa valtaa käytettäessä. Myös kaavamaiset ja ennalta suhteellisen tarkasti määrätyt rutiinitehtävät siirtävät taito- ja kontrollielementtejä työn suorittajilta vallankäyttäjille, joten vallankäyttäjät pitävät rutiinityön tekijöitä samalla periaatteella vähempiarvoisina kuin muitakin kontrolloimiaan henkilöitä. Vallankäyttö on siirtynyt dominoivasta vallasta enemmän manipuloivan vallan, kaavamaisuuden ja rutiinien suuntaan. Koska vallankäyttäjät näkevät subjektit vähemmän vastuullisina omista teoistaan ja suorituksistaan, he katsovat, että kun subjektit tekevät jotain väärin, he ansaitsevat lievempiä rangaistuksia kuin täysimääräisesti omista teoistaan vastuulliset ja täysikykyiset henkilöt.

Subjekteihin rutiinit, ja vallankäyttäjien kontrollointi ja manipulointi vaikuttavat siten, että subjektien tyytyväisyys, motivaatio, vapaaehtoinen tehtävien suorittaminen ja työlle omistautuminen vähenevät. Lisäksi subjektit näkevät itsensä vähemmän kyvykkäinä ja osaavina. Vallankäyttäjät näkevät itsensä eri tavoin riippuen siitä mitä vallan metodia he käyttävät. Dominoiva valta saa vallankäyttäjät tuntemaan itsensä enemmän valtaa omaavaksi ja ja subjektien toiminnan enemmän vallankäyttäjästä johtuvaksi kuin manipuloivien tekniikoiden käyttö. Vallankäyttäjät ajattelevat manipuloivan vallankäytön vaikutusten johtuvan suhteellisesti enemmän käytetyistä tekniikoista kuin vallankäyttäjästä. Siten manipuloiva vallankäyttö sai vallankäyttäjät tuntemaan itsensä vähemmän kyvykkäiksi ja älykkäiksi, ja he nauttivat vallankäytöstä vähemmän. Vallankäyttäjät nauttivat eniten subjektien rationaalisesti suostuttelemisesta ja he tuntevat itsensä kyvykkäimmiksi ja ystävällisimmiksi rationaalista suostuttelua käyttäessään. Rationaalinen suostuttelu joko ei ole manipulointia tai se on vähiten manipuloiva manipuloivan vallan muoto. Rationaalinen suostuttelu saa vallankäyttäjät näkemään subjektit älykkäämpinä, arvostettavampina ja kyvykkäämpinä kuin muita vallan metodeita käytettäessä. Koska subjektit ovat täysivaltaisia ja täysikykyisiä tasa-arvoisia partnereita rationaalisessa suostuttelussa, subjektien kuva omista kyvyistään, osaamisestaan ja arvostaan on korkeimmillaan rationaalisessa suostuttelussa, ja heidän tyytyväisyytensä ja motivaationsa ovat suurimmillaan.

Voimme päätellä edellisistä seuraavaa:

Liberaali valta muuttaa sekä valtaapitävien että subjektien työtehtäviä vähemmän älykkyyttä, tietoa ja taitoja vaativiksi, ja enemmän ennalta annettuja valmiita tekniikoita ja rutiineja noudattaviksi. Ihmiset on organisoitu suhteellisen kaavamaisiin tehtäviin organisaatioihin. Manipulointia käytetään paljon. Nämä heikentävät ja vääristävät kaikkien yksilöllistä ja kollektiivista omakuvaa negatiiviseen suuntaan (älykkyys, kyvykkyys, taidot, osaaminen, henkilökohtainen identiteetti, etninen identiteetti, jne.), ja vähentävät tyytyväisyyttä ja vastuullisuutta. Eliitin suosimat lievät rangaistukset rikoksista ja väärinkäytöksistä johtuvat osaltaan tästä ilmiöstä. Eliitti näkee maahanmuuttajat kyvyttömämpinä ja vähemmän vastuullisina kuin suomalaiset, joten eliitti on järjestänyt heille lievemmät rangaistukset kuin suomalaisille.Valtaa käyttävät organisaatiot nähdään eniten vastuullisina ongelmista, eivät yksilöt tai ryhmät, jotka tekoja tai työtä tekevät. Siksi ongelmien syntyessä vaaditaan lisää byrokratiaa ja organisaatioita, ei yksilöiden tai ryhmien vastuullisuutta tai kehittymistä. Eliitin suomalaisuuden halveksunta johtuu osaltaan itsehalveksunnasta, koska manipulointi, tekniikat, kaavamaisuudet ja rutiinit saavat eliitin tuntemaan itsensä kyvyttömämmäksi, osaamattomammaksi, tyytymättömämmäksi ja vähä-arvoisemmaksi. Kun itsellä ja ympäröivillä suomalaisilla ihmisillä nähdään olevan vain suhteellisen vähän arvoa, taitoja ja kykyjä; identiteetit ovat heikkoja ja puutteellisia; ja koetaan laaja-alaista tyytymättömyyttä, suomalaisuuden voi lakkauttaa, ja utopistinen ja sumea kansainvälisyys näyttää houkuttelevalta sulautumiskohteelta.

2 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

http://www.youtube.com/watch?NR=1&v=8UZokFgzKYc&feature=endscreen

Valkea kirjoitti...

Edit on lisäys kolmannen kappaleen loppuun.

Sivun näyttöjä yhteensä

Lukijat

Blogiarkisto