Hiljaista Pohdintaa

Hiljaista Pohdintaa

perjantai 16. toukokuuta 2014

Altavastaaja ja heikompi osapuoli sosialismin välineenä

Arvioisin, että n. 90% ihmisistä kokee olevansa yhteiskunnassa enemmän tai vähemmän altavastaajia ja heikompia osapuolia. He samaistuvat aktiivisesti altavastaajiin ja heikompiin osapuoliin esim. median ja elokuvan kertomuksissa (toki niissä myös usein johdatellaan siihen). He tuntevat yleisesti myötätuntoa altavastaajia ja heikompia kohtaan. Jos verrataan niihin joilla on eniten valtaa ja rahaa yhteiskunnassa, altavastaajuus ja heikommuus on jossain määrin perusteltua, mutta tämä vertailu jättää huomiotta monia ihmisten vahvuuksia, menestyksiä ja paremmuuksia elämän eri osa-alueilla. Lisäksi sama ihminen voi eri tilanteissa ja eri aikoina tuntea vahvuutta ja paremmuutta, ja heikkoutta ja altavastaajuutta. Myötätunto altavastaajia ja heikompia kohtaan on monissa tilanteissa suotavaa, mutta on monimutkainen kysymys millä tavalla se ilmenee optimaalisesti käytännön toimissa tai tekemättä jättämisissä (Joskus parhainta myötätuntoa on esim. olla auttamatta tai puuttumatta tilanteeseen). Myötätunto voi kasvaa myös patologiseksi ja itsetuhoiseksi. Altavastaajuuden ja heikommuuden kokeminen voi olla tietoista, mutta se voi olla myös alitajuntaista, ja ilmetä asenteissa, tunnemaailmassa, automaattisissa ajatuksissa, valinnoissa, motivaatioissa, kommunikaatiossa, suhtautumisissa, jne.

Sosialistiset puolueet Vasemmistoliitosta Kokoomukseen ovat monopolisoineet altavastaajan ja heikomman osapuolen käsitteet poliittisessa keskustelussa. Ne ovat saaneet uskoteltua äänestäjille, että vain ne pitävät altavastaajien ja heikompien osapuolten puolta, että vain ne voivat pitää altavastaajien ja heikompien osapuolten puolta, ja että vain niiden kautta voidaan harjoittaa järkevää ja tehokasta altavastaajia ja heikompia osapuolia auttavaa politiikkaa. Ja että juuri sinä ja kaikki muutkin ihmiset ovat altavastaajia ja heikompia osapuolia, ja me välitämme sinusta ja muista, pidämme huolta, hoidamme, palvelemme ja ajamme sinun ja muiden asiaa. Näistä ajatuksista ja tunnereaktioista on tullut äänestäjien keskuudessa niin voimakkaita ja iskostuneita, että niillä on taipumus syrjäyttää kaikki muu, syrjäyttää rationaalinen ajattelu ja kilpailevat tunnereaktiot. Jos esimerkiksi äänestäjältä kysytään yksitellen kannattamansa puolueen politiikoista, hän saattaa vastustaa suurinta osaa niistä, mutta kokonaisuutena hän ajattelee: "Puolueeni pitää heikompien ja altavastaajien puolta, ja minä olen heikompi ja altavastaaja, joten äänestän sitä." Usein "altavastaaja ja heikompi" -ajattelu ehkäisee tunnepohjaisesti muiden vaihtoehtojen ajattelun ja pohtimisen; niitä pyritään aktiivisesti olemaan ajattelematta. Usein "altavastaaja ja heikompi" - ajattelu riittää luomaan tunnepohjaisesti paineen, jonka seurauksena äänestäjä omaksuu konformistisesti puolueensa kannattamat asiat ymmärtämättä niitä ja niiden seurauksia, tietämättä niiden vaihtoehtoja ja kykenemättä vertailemaan erilaisia vaihtoehtoja. Usein "altavastaaja ja heikompi" -ajattelu riittää luomaan sen tunnepohjaisen motivaation, jonka varassa äänestäjä vastustaa sokeasti, ehkä fanaattisestikin, muita vaihtoehtoja puheillaan, kirjoituksillaan ja toimillaan. Usein "altavastaaja ja heikompi" -ajattelua voimistavat itsesäälin tunteet, joita sosialistiset puolueet epäsuorasti lietsovat. Jne.

Tämä mahdollistaa sosialistisille puolueille sen, että niiden ei tarvitse käydä vaaleissa vakavaa keskustelua asioista ja vaihtoehdoista, riittää, että ne vain signaloivat näyttävästi ja tunteella "altavastaaja ja heikompi" -ajattelua, heiluttavat kaiken muun syrjäyttävää valttikorttiaan.

Osaltaan tämä takia turvonnut Suomen byrokraattinen systeemi on niin piintynyt, ja aitoa keskustelua vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista ei synny juuri ollenkaan sosialistipuolueiden kannattajien ja muiden välillä. Salattu totuus on, että heikommat ja altavastaajat, muiden ihmisten ohella, menestyisivät paljon paremmin toisenlaisessa systeemissä.

7 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

https://www.youtube.com/watch?v=kvEvATBiQ5U

Kumitonttu kirjoitti...

Salattu totuus on, että heikommat ja altavastaajat, muiden ihmisten ohella, menestyisivät paljon paremmin toisenlaisessa systeemissä.

Niinpä. Nykyinen meno on silkkaa orjuuttamista. Niin hyvin menestyvien kuin altavastaajienkin osalta. Orjuuttajat löytyvät valtionhallinnosta.

Miltton Friidman kirjoitti...

"Put people down, so you can put yourself up."

---

On varmasti totta, että maailmassa on ollut siivunsa ahneita liikemiehiä ja yrittäjiä, mutta jokaista heitä kohtaan on ollut kasa laiskoja työntekijöitä.

Valkea kirjoitti...

MF: "Put people down, so you can put yourself up."

- Jos viittaat tuolla puolueiden strategiaan, niin sen voi tiivistää tuolla tavalla.

Jos viittaat sillä minuun, eivät kirjoitukseni nosta minua ylös, ja kirjoitusteni tarkoituksena on vain kuvata realistisesti todellisuutta.

Miltton Friidman kirjoitti...

Jos viittaat sillä minuun, eivät kirjoitukseni nosta minua ylös, ja kirjoitusteni tarkoituksena on vain kuvata realistisesti todellisuutta.

Viittaan tuolla vasemmiston strategiaan.

Voi olla, että vasemmiston kannattajat ovat pääosin altavastaajia ja heikkoja, mutta heitä ei tulisi enää siitä asemasta heikentää. Siis vasemmiston johdon ei tulisi heitä heikentää mentaalisella tasolla.

Miltton Friidman kirjoitti...

Oma dissektioni sosialismista ja liberalismista (=sosiaaliliberalismi), julkaistu 3. joulukuuta 2013:

Suuri dissektio sosialismista ja liberalismista

Muutamia "key take-away" -kohtia:

1) Uskon sosialismin saaneen alkunsa yhteiskunnan transitiosta agraariyhteiskunnasta teolliseksi yhteiskunnaksi. Mm. Marxin aktiivisuus painottuu tähän transitiojaksoon (1800-luku).

2) Kohdassa 1 mainittu transitio rikkoi ns. "luonnollisen yhteisön", joka on agraariyhteisö. Agraariyhteisössä ei yleensä ollut pulaa työstä, ja ns. sosiaalitapaukset voitiin sijoittaa rengeiksi ja piioiksi. Sen sijaan teollistuneissa kaupungeissa tällaisia sijoitusmahdollisuuksia ei ollut. Syntyi julkisten sosiaaliavustusten instituutio.

3) "Luonnollisen yhteisön" (agraariyhteisö) rikkoutuessa myös kristinusko taantui, etenkin mitä tuli köyhimmistä huolehtimiseen. Julkinen sosiaalituki valtasi alaa.


-Näiden kohtien pohjalta ei ole vaikeaa kuvitella, miksi kristinusko on säilynyt niin hyvin juuri agraarisessa viitekehyksessä; amishi, mennoniitta ja hutteriitti -yhteisöissä, ja yleisemmin ottaen maaseudulla, jopa Suomessa.

Valkea kirjoitti...

Hutteriitit ovat olleet perinteisesti maanviljelijöitä, ja on heitä nykyäänkin paljon, mutta hutteriitit ovat diversifioineet elinkeinojaan paljon mm. monenlaisten osien, tavaroiden ja laitteistojen tuottamiseen, ja korjauspalveluihin (moottorit, laitteet, ajoneuvot jne.). Tämä ei ole vaikuttanut negatiivisesti hutteriittien yhteisöllisyyteen.

Tietysti kaupunkien sosiaaliturva ja -palvelut ovat olleet tärkeinä tekijöinä oman ja yhteisöllisen avustustoiminnan, hyväntekeväisyyden, auttamishalukkuuden jne. romuttajina.

Sivun näyttöjä yhteensä

Lukijat

Blogiarkisto