Hiljaista Pohdintaa

Hiljaista Pohdintaa

maanantai 29. tammikuuta 2018

Pika-analyysi presidenttivaaleista


- Presidentillinen imago voitti politiikan sisällön. Kansalaisille kelpaa presidentiksi presidentillinen edustuskuva television ruudulla.

- Perussuomalaisten ei kannata osallistua Ylessä ja Mtv3:ssa sellaisiin haastatteluihin, joissa on yksi tai kaksi haastattelijaa yhtä henkilöä vastassa. Nämä mediat käyttävät yksinhaastatteluja pelkkään mustamaalaamiseen. Sellaisista haastatteluista on suurimmalta osin pelkkää haittaa. Perussuomalaisten on suotavaa nähdä nämä mediat 'häiriöinä todellisuudessa', joiden ympäri reititetään tavalla tai toisella mahdollisimman paljon. Sellaiset haastattelut, joissa on ehdokkaita useammasta puolueesta ovat parempia, koska haastattelijat joutuvat muiden ehdokkaiden läsnäolon takia hillitsemään jonkin verran mustamaalaustaan. Katsojat näkevät sellaisissa tilanteissa liian selvästi, jos toisia ehdokkaita kohdellaan toverillisesti (sic) ja toisia vastaan hyökätään kaikilla verukkeilla. Lisäksi monien ehdokkaiden haastatteluissa on uhkana se, että mustamaalauksen mielikuva tarttuu muihin ehdokkaisiin, vaikka sitä ei ole heihin kohdistettu. Sikäli kuin haastattelijat yrittävät mustamaalata, siihen on vastattava hyökkäävästi ja vedettävä päivänvaloon se, jonka haluttiin pysyvän piilossa tai implisiittisenä, esim. sanomalla, "toimittaja yrittää nyt kovasti mustamaalata minua, mutta toisiin ehdokkaisiin hän suhtautuu ystävällisen lämpimästi". 

- Perussuomalaiset tarvitsevat oman yleismedian. Perussuomalaisilla on puoluelehti, mutta se on, ymmärrettävistä syistä, selkeän puoluepoliittinen julkaisu. Tarvitsemme median, joka sopii monipuolisen sisältönsä takia kaikille, mutta jossa on jonkin verran perussuomalaista pohjavirettä ja selkeän konservatiivinen yleisilme.

Raha on tärkein monipuoliseen mediaan liittyvä kysymys. Suurin osa suurista liberaaleista medioista olisi tappiollisia, elleivät ne saisi suoraa tai epäsuoraa tukea suurilta yrityksiltä ja suurpankeilta. Ne esim. ostavat moninkertaisesti ylihinnoiteltua mainosaikaa, ja tekevät lahjoituksia ja sijoituksia pitääkseen liberaalit mediat toiminnassa. Vastineeksi ne saavat liberaaleihin medioihin haluamansa poliittisen pohjavireen ja ideologisen yleisilmeen, ja voivat tilata haluamiaan kampanjoita, esim. jonkin henkilön tai politiikan puolesta tai niitä vastaan.

 Miten monipuolisen median kustannukset saadaan minimoitua, mutta samalla laatu pidettyä korkeana? Miten sille saadaan mahdollisimman paljon useita pieniä maksuja maksavia katselijoita ja kuuntelijoita? Kuinka paljon se voi saada mainostuloja, ja suoraa tai epäsuoraa tukea. Miten voidaan yhdistää internetin ja perinteisten medioiden parhaimmat piirteet samaan mediaan? Jne.

- Perussuomalaisten kannattajien aktiivisuus on ihailtavaa ja heidän itse tekemiään pilakuvia, poliittista taidetta, iskulausekuvia, tms. on ilo katsella. Mutta kuten aina, vaikuttava aktiivisuus vaatii myös kohtuullista huolellisuutta ja pientä ajoittaista valikointia. Jos poliittisessa pilakuvassa on vaikkapa 4-5 sanaa, niiden oikeinkirjoituksen tärkeys korostuu. Jos niissä on yksikin virhe, se tekee tahatonta pilaa pilakuvasta ja antaa vastapuolelle mahdollisuuden neutraloida pilakuvan merkityksen mielessään, "tuollaisia ne ovat, ne eivät osaa kirjoittaa edes neljää sanaa oikein". Pilakuvan tarkoitus kääntyy päinvastaiseksi kuin sen alkuperäinen tarkoitus. Tarkastakaa siksi huolellisesti sanojen oikeinkirjoitus. Mainitkaa tekijöille, jos heidät tiedätte, että virheet kannattaa korjata. Älkää jakoko virheellisesti kirjoitettuja pilakuvia siinäkään tapauksessa, että se on houkuttelevaa.

Jos poliittisessa pilakuvassa ei ole jotain poliittista asiasisältöä tai muuta erityistä merkitystä, sitä ei välttämättä kannata tehdä. Sauli Niinistö näyttää kyllä intensiivisesti hymyillessään melkein kuin kiiluvasilmäiseltä Jokerilta, mutta jos pilakuvassa ei ole muuta sisältöä kuin ilkkua Niinistön ulkonäköä, ihmiset tulkitsevat sen helposti pelkäksi moukkamaisuudeksi, jolloin pilakuvan tarkoitus kääntyy helposti päinvastaiseksi kuin sen alkuperäinen tarkoitus. Kannattaa siten aina tehdä poliittinen pilakuva jonkin iskulauseenomaisen asiasisällön ympärille. Älkää jakoko kuvia, joiden sisältönä on pelkkä ilkkuminen, vaikka se olisi houkuttelevaa.

- Huhtasaaren kannatusta jakautui Niinistölle ja Väyryselle. Paavo oli presidenttivaaleissa henkilökohtaisten poliittisten tavoitteiden vuoksi, ei suomalaisten etujen tähden. Paavo on varmasti arkielämässä ihmisenä hyvä mies, mutta hän sai valitettavasti poliittisen koulutuksensa Neuvostoliiton ja erityissuhteiden aikakautena. Siksi hänestä kehittyi kiero poliittinen peluri. Sanotaan, että poliitikot pettävät, mutta usein kyse on niistä kompromisseista, joita on pakko tehdä esim. hallitusta muodostettaessa. Paavo taas pettää, vaikka ei olisi tarvettakaan, ihan pettämisen ilostakin. Useimmiten niissä on kuitenkin taustalla se, että Paavo yrittää miellyttää itseään (esim. "olen rohkea poliitikko, kun uskallan vastustaa julkisesti Euroopan unionia") ja kaikkia muita (esim. "valtaapitävät tietävät, että kulissien takana annan Eu agendalle tukeni tai enintään jätän äänestämättä, jos Eu agenda saa riittävästi tukea ilman minuakin"). Paavolle annetut äänet eivät pelkästään mene hukkaan, vaan niistä on haittaa. Jos Niinistö toimii presidenttinä ollessaan itselleen tyypillisesti melkein kuin pahvinen edustuskuva, eikä tee juuri mitään merkittävää, hänestä ei ole haittaa, mutta kyllä hänelle annetut äänet olisi käytetty paremmin, jos ne olisivat menneet Huhtasaarelle. 

- Suositus; äänestäkää seuraavalla kerralla asiasisällön ja potentiaalisen vaikutuksen perusteella ja vähemmän imagon perusteella.

10 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

Neuvoja selkäkipujen tai noidannuolien varalta.

a) Lysi Omega-3 Forte, 2 - 4 kapselia aamuisin ruuan kanssa. Vähentää sitä tulehduskierrettä, joka johtaa selkäkipuun. Käytä pysyvästi. b) Tasoita sellaiset tekemiset, joita teet toispuolisesti toisen puolen lihaksilla. Jos poimit maasta esineitä aina sillä tavalla, että laitat vasemman jalan eteen, ja otat esineen oikealla kädellä, laita tulevaisuudessa useammin oikea jalka eteen, ja ota esine vasemmalla kädellä. Jos suoritat vessaistunnon jälkeiset toimenpiteet aina oikealla kädellä, tee se tulevaisuudessa useammin vasemmalla kädellä. Jos nojaat pöydällä aina leukaa oikean käden varaan, tee se tulevaisuudessa useammin vasemman käden varassa. Jne. Näitä toispuolisia tekemisiä on useimmiten ihmisillä yllättävän paljon, mutta niitä ei huomata, koska ne tehdään vaistomaisesti. Kiinnitä huomiota kaikkiin tekemisiin ja tasoita ne tekemällä jonkin verran enemmän huonommalla / heikommalla / epäluonnollisemmalla puolella. c) Vatsalihasharjoituksia 1 - 2 kertaa viikossa, 6-8 sarjaa, liikkeitä vähän vaille niin monta kuin jaksat. Käytä useita erilaisia vatsaliikkeitä, linkkuveitsi; sik-sak; vinolauta; jalat koukussa, jalkaterät tuen alla ja ylös; jalkojen nosto ylös maasta; jne.

Muista hyvästellä selkäkivut, koska näiden jälkeen et tule niitä enää tuntemaan.

Valkea kirjoitti...

Alla linkitetyn kirjoituksen money shot:

"Joe America, a simple man raised with a public-school education, does not know that this power already exists in the United States and it has already been widely abused, specifically because this power was not invested in one man, but in a select few. He lives with numerous oppressions forced on him with all of the same authority as a royal decree, except that instead of being issued by a king, they were issued by a gaggle of wordy judges. Neither congress, nor the president gave America such injustices as federally enforced desegregation, gay marriage, and abortion: these policies were foisted on the people by the supreme court.

Americans spend much of their time unduly cursing the president and rarely ever notice the little lawyers in moth-eaten robes who, when they make pronouncements, cannot be questioned. It is also curious how most Americans do not bother asking one of the most crucial questions of politics: how do the American people overturn a Supreme Court ruling? What recourse is there if the Supreme Court decides to rule based on the emotional prejudices of its justices rather than precedence and sound judgment? The truth is that there is no recourse. The American people must bow and obey the dictates of their Supreme Court as if they were the words of Augustus Caesar. And your average American has as good of a chance of removing a Supreme Court justice from power as a Roman would have of removing Augustus from his throne. The United States Supreme Court has all the trappings of a monarchy with none of its advantages: a committee of dunderheads and obfuscators can never be as effective as one man with a little common sense.

Likewise, the Supreme Court is comprised of political appointees who are not guaranteed to have any ties to the people they are supposed to serve. Justice Sotomayor is one perfect example of this: she is a second-generation Puerto Rican who had a father who spoke no English and she was inducted into Princeton thanks to the wonders of affirmative action and was then appointed by President Barack Obama to the Supreme Court, thanks to the wonders of party affiliation. This is the very antithesis of a prince who is bound to his people by the iron bonds of blood and tradition.

Another problem with the Supreme Court is that it has no financial stake in the government; it does not own the state, nor does it own even a small fraction of it. The prince, by right of the nation being his property in some form or fashion, serves as the state’s primary shareholder and therefore its most enthusiastic well-wisher. Just as how the owner of a corporation wants to see his business prosper and thrive, the prince inevitably wants the same for his nation because a prosperous nation means a prosperous monarch. Ownership makes all the difference. In one respect, a bunch of blathering judges are no different than a president: they are not owners of the state, but caretakers of it, and this results in a situation where they might be better served individually at the expense of the people. I imagine there have been quite a few justices who left their bench much richer than when they sat down on it, and none of those funds came from scrupulous dealings."

http://www.socialmatter.net/2018/01/23/prince-people-everything/

Valkea kirjoitti...

Kommentoin toisaalla liberaalin vallan muutosta 1970 -luvulta meidän aikoihimme seuraavasti:

In the 1970s the image of US power was mostly metaphorically like John Wayne, strong, dependable, good ally and threatening to enemies. This was meant to persuade other countries, mostly those, which already had relatively positive or neutral 'realpolitik' view of United States (e.g. Western and Northern European countries), and occasionally also potential enemies and enemies, like China in the early 1970s. Then in the early 1990s Soviet union collapsed, and US could expand without obstacles. US network of explicit or de facto allies now covers most of the countries in the world. Many of those left outside the US network are from the point of view of US power intransigent countries. These countries respect John Wayne -like power, but as they intransigent, they have no intention of submitting to such power unless US bombs them and occupies them 24/365, and even then they are costly to keep in check. They often have pre-existing and almost traditional grudges against US. US have no resources for such endeavours. John Wayne -image seems to be less useful than before in expanding the empire. What to do?

The answer of US and its European allies is submissive power. Liberal whites wallow in historical guilt and self-criticise. They raise colored minorities rhetorically and sometimes in real life to the top. They spend large sums to social programs to "help" colored minorities. Domestic and foreign colored people can do no wrong in the liberal framework, it is all the fault of western whites. Liberal whites are lenient. White liberals are very tolerant toward foreign colored peoples customs, cultures and religions. White liberals interpret everything through human rights and sensitivity, even when they bomb someone. They have open immigration policies. Etc. In intransigent countries these are interpreted to be signs of weaknesses. They think they can exploit these weaknesses in many ways and that they are finally winning over the west. Many millions of them have already come to the west to enlarge the liberal empire internally, and many millions plan to come in the future.

The wars the west has financed, fomented and armed has weakened the intransigent countries and increased migration to the west. Before intransigent countries could more easily blame "the evil John Wayne -west" for their internal troubles, but now that the west is submissive and almost everybody knows it, they have less ability to do so. At the same time the west sells utopian promises of human rights, justice, democracy and "colored revolutions" to the restless elites and masses in the intransigent countries, causing destabilization and demands for reform, which are mostly inspired by liberalism. Etc. We could say that submissive power in international relations is the policy of the late stages of large empire to weaken its remaining opponents and to enlarge the empire. This comes at the cost of increasing internal weakness. West thinks it is so rich and superior it can afford that, but it is a miscalculation.

Late stage empires are idiots, because the only reason for their existence is expanding; no quality, mere mindless quantity.

Valkea kirjoitti...

Kommentoin toisaalla Vihreitä seuraavasti:

"Suomessa alkuvihreillä ei leimallisesti ollut poliittisesti mitään tekemistä kristinuskon kanssa. Jos joku oli kristitty, se oli hänen henkilökohtainen asiansa, josta ei juurikaan puhuttu. Vihreät oli progressiivinen luonnonsuojelijoiden, ekologien ja kaupunkisuunnittelijoiden liike, joka sai vaikutteensa vasemmistolaisista teknokraattisista virtauksista. Luonnonsuojelukin nähtiin tavallaan luonnon tilan tai käytön suunnitteluna samalla tavalla kuin kaupunkisuunnittelukin. Ideaalissa tilanteessa vihreät määrittelisivät luonnon, maaseudun ja kaupunkien suunnittelun ja käytön, jolloin he hallitsisivat kaikkea kansallista toimintaa.

Käytännössä suuret kaupungit ovat vihreille tärkeimpiä, luonto palvelee enemmänkin vihreän liikkeen romanttis-psykologisia tarpeita. Vihreät ovat luovuttaneet maaseudun suosiolla Keskustalle ja muille, jotka ovat siitä poliittisesti kiinnostuneet, koska se ei sovi vihreiden cityimagoon. Pitkällä tähtäimellä maaseutua pyritään kuitenkin puristamaan kaupunkien vallan ja luonnonsuojelun pihdeillä yhä enemmän vihreiden päätettäväksi. Vihreiden luonnonsuojelutavoitteet ovat harkitusti sellaisia, että niillä pyritään astumaan maaseuden asukkaiden varpaille ja laajentamaan vihreiden reviiriä maaseudulla.

Alkuvihreät eivät lähteneet juurikaan taistolaiskiihkoiluun mukaan, mutta kun taistolaisuus kuihtui, entiset taistolaiset löysivät Vihreistä itselleen ideologisesti sopivan ja vastaanottavaisen kodin. 1980-luvulle tultaessa 1/3 vihreistä vaikuttajista oli taistolaistaustaa.

Poliittisesti vihreys on monikulttuurista sosiaalidemokratiaa. Vihreät erottaa sosiaalidemokraateista monikulttuurisuuden lisäksi se, että he ovat ideologisesti taipuisampia. Heillä ei ole jäykkää ja yksipuolista ideologista näkökulmaa, josta vihreää politiikkaa sovelletaan. Vihreyttä voidaan soveltaa sekä vasemmistolaisin, että oikeistolaisin keinoin, ja yhteistyössä (melkein) kaikkien kanssa. Jos vihreys etenee käsi kädessä oikeistolaisten agendojen kanssa, se sopii, ajoittaista äänestäjille suunnattua retorista nikottelua lukuunottamatta. Tästä huolimatta vihreät on selkeästi vasemmistolainen liike."

Valkea kirjoitti...

Tiedoksi: Uutena trendinä liberaalin median psykologia-artikkeleissa ja pop-psykologiakirjoissa on se, että psyykkisten sairauksien ja häiriöiden yleisyyttä miesten ja naisten keskuudessa vääristellään "tasa-arvoiseen" tai "feministiseen" suuntaan. Psykopaatit ovat usein dominoivia, aggressiivisia, kilpailuhenkisiä ja karismaattisia, ja tällaiset omininaisuudet ovat yhteydessä valta-asemiin yhteiskunnassa.

Feministisen ideologian mukaan valta-asemien pitäisi jakautua joko tasa-arvoisesti tai naisia suosivasti, samoin kuin niihin liittyvät psykologiset ominaisuudet. Siksi alla olevassa artikkelissa valehdellaan psykopatian olevan yleisempää naisten keskuudessa. Todellisuudessa miespsykopaatteja on n. 3-5 kertaa enemmän kuin naisia. Voidaan myös kysyä onko psykopatia naisille sellainen "meriitti", että sitä kannattaisi hamstrata itselle?

Toinen tyypillinen tapaus on se, että epävakaan persoonallisuushäiriön sanotaan jakautuvan 50/50 miesten ja naisten välillä. Epävakaata persoonallisuushäiriöitä on joskus leikillisesti nimitetty "naispersoonallisuushäiriöksi" ja siihen liittyy epämiellyttäviä, oletettavasti naismaisia piirteitä, joten se on jäänyt feministien hampaisiin. Todellisuudessa 2/3 tai enemmän epävakaista persoonallisuuksista on naisia. Mielikuvaa epävakaan persoonallisuuden "miehisyydestä" on pyritty lisäämään myös sillä, että enemmistö artikkelin tai kirjan esimerkkitapauksista on miehiä.

https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000005549963.html

Valkea kirjoitti...

18 -vuotias vasemmistoaktivisti ei tiedä maailmasta juuri mitään ja oman huoneen siivoaminen on hänelle ylivoimainen tehtävä, mutta hän haluaa silti "korjata" koko maailman. Hän oli 12 vuotias lapsi vielä kuusi vuotta sitten, eikä ole ehtinyt henkisesti paljonkaan aikuistua, joten vasemmistolaisten professorien lietsonta uppoaa häneen.

Yliopistot ovat suurelta osin politisoituneita teoriantuotantopaikkoja, joilla ei ole takaisinkytkentäyhteyttä todellisuuteen tai tulosvastuuta. Siksi kaikkein järjettömimmätkin teoriat kukoistavat yliopistoissa. Järjettömyydestä palkitaan, koska tärkeintä on teorioiden ainutlaatuisuus, monimutkaisuus, erikoisuus ja käyttökelpoisuus poliittisen vallan kahmimisen välineinä.

https://www.youtube.com/watch?v=8x3hFZx1_VU

Anonyymi kirjoitti...

"Tiedoksi: Uutena trendinä liberaalin median psykologia-artikkeleissa ja pop-psykologiakirjoissa on se, että psyykkisten sairauksien ja häiriöiden yleisyyttä miesten ja naisten keskuudessa vääristellään "tasa-arvoiseen" tai "feministiseen" suuntaan. Psykopaatit ovat usein dominoivia, aggressiivisia, kilpailuhenkisiä ja karismaattisia, ja tällaiset omininaisuudet ovat yhteydessä valta-asemiin yhteiskunnassa."

Tuntuu, että Suomessa ja ylipäätänsä länsimaisissa yhteiskunnissa sukupuolten psykologiset erot ovat muutenkin tabu/niitä yritetään häivyttää. Näin on ollut jo varmaan useampi vuosikymmen. Muistat varmaan millainen vitut*s ja parku nousi esim. Henry Laasasen Naisten seksuaalinen valta -kirjasta?

Valkea,

Yksi asia mikä osaltaan hankaloittaa länsimaisten yhteiskuntien jatkuvuutta on se, että naiset kouluttautuvat nykyään miehiä korkeammalle, mikä tarkoittaa, että naisten osuus korkean statuksen hyvin palkatuissa ammateissa lisääntyy. Ja onhan korkeakoulutus jo sinällään omalla tavallaan arvostettua.

Miehille naisen status ei merkitse juuri mitään, mutta naisille miesten status merkistee edelleen paljon. (Evolutiivisista syistä). Nämä asiat myönnetään toisinaan julkisuudessa (jonkun tutkijan suulla), mutta yhteiskunnan motivaatio tehdä mitään miesten/poikien hyväksi on aika heikko.

Kuinka poikien syrjäytyminen saataisiin loppumaan ja pojat koulun penkille? Millaisia näkemyksiä/ajatuksia sinulla on tästä aiheesta ja millaisia ideoita?

Omat ideani:

- Opetuksen suunnittelussa otetaan huomioon tyttöjen ja poikien BIOLOGISET/PSYYKKISET erot/ominaispiirteet kunakin ikäkautena (siis ei ajatella, millaisia tyttöjen ja poikien PITÄISI olla,miten vaan miten he oikeasti eroavat toisistaan). Poikien opetus suunnitellaan tämän pohjalta ja tytöille taas omanlaisensa.

- Myönnetään, että kaikesta "tasa-arvotyöstä" huolimatta naisten ja miesten parinvalintapreferenssit eivät ole juurikaan muuttuneet, vaan naisille on tärkeää saada itseään korkeampistatuksinen mies. Kun tosiasiat myönnetään rehellisesti ja niistä puhutaan avoimesti, niin jo se vaikuttaa yhteiskunnan suuntaviivoihin, ja ihmisten motivaatioon tehdä jotain näille asioille.

- Pojille miesopettajat, tytöille naisopettajat. Tytöt ja pojat eri luokkiin, ehkä jopa erilliset koulut tytöille ja pojille.

- Hyvin koulussa pärjääville pojille erilliset, vaativamman tason opetussisällöt ja ehkä jopa eri koulut. Ainakin eri luokat parhaiten pärjääville, jolloin lahjakkaiden poikien sallitaan olla lahjakkaita, eikä heidän tarviste "tyhmentää" itseään välttääkseen kiusaamisen.

- Koulutus sellaiseksi, että se valmentaa yrittäjäksi julkisen sektorin työntekijäksi tulemisen sijaan. Lyhyempiä, mutta toisistaan enemmän eriytyviä/erottuvia/tehokkaampia tutkintoja.

Kommentoija

Anonyymi kirjoitti...

Olen miettinyt, että onkohan esim. miesten ja naisten parinvalintapreferensseistä puhuminen (ja siten myös miesten syrjäytymisestä puhuminen) ja ylipäätänsä naisten ja miesten eroista puhuminen vaikeaa muun muassa seuraavista syistä:

Suomalainen yhteiskunta, kuten muutkin länsimaiset yhteiskunnat, tähtäävät ihmisten tasa-arvoon. Siis ajatellaan, että jokainen on yhtä arvokas riippumatta etnisyydestä, fyysisestä viehättävyydestä, iästä, rahatilanteesta, koulutustasosta, varakkuudesta, pituudesta, painoindeksistä, maskuliinisuudesta, feminiinisyydestä, älykkyydestä, sosiaalisesta asemasta, yhteiskuntaluokasta, jne.

Parisuhteen "markkina-arvoteorian" kaltaiset aiheet lyövät ikävällä tavalla rikki illuusion ihmisten tasa-arvoisuudesta. Jotkut naiset ovat toisia naisia halutumpia fyysisen vehättävyyden ja iän takia. Naiset eivät ole tasa-arvoisia keskenään.

Jotkut miehet ovat toisia miehiä haluttavampia naisten silmissä taloudellisen ja sosiaalisen asemansa takia. Miehet eivät ole tasa-arvoisia keskenään.

Koska ihmisillä on jo nuoresta lähtien kova sosiaalinen paine antaa poliittisesti korrekteja vastauksia omista toiveistaan ja haluistaan, eivät esim. naiset välttämättä lopulta edes tiedä tietoisella tasolla, mitä he etsivät/arvostavat miehessä alitajuisella tasolla.

Siksi kirjat kuten Naisten seksuaalinen valta aiheuttavat niin kovan polemiikin. Poliittinen korrektius heikentää ihmisten itsetuntemusta ja ajattelua.

Kommentoija

Valkea kirjoitti...

Lapsi on hyvin fyysinen ymmärrykseltään. Lapsi tarvitsee silittämistä, kosketusta ja hellyyttä kasvaakseen tasapainoiseksi, vahvaksi ja terveeksi aikuiseksi, ja samoin myös pieniä fyysisiä rangaistuksia, kuten luunappeja tai tukkapöllyjä.

Lapsen ymmärrys kehittyy vapaiden rajujen leikkien myötä, joissa häneen ja vastapuoleen välillä vähän sattuu. Sillä tavalla opitaan leikin säännöt, rajat ja moraali, jotka ovat välttämättömiä esiasteita myöhemmälle aikuisiän yhteistoiminnalle, yhteishengelle, sääntöjen ymmärtämiselle ja moraalille. Jos lapsi ylittää leikin rajat esimerkiksi repimällä vastapuolta kipeästi tukasta, vastapuoli lopettaa leikkimisen, jos lapsi ei lopeta. Jos sitä tapahtuu kerta toisensa jälkeen, lapsi jää yksin, kunnes hän ymmärtää leikin rajat. Kun lasta itseään sattuu ja hän sanoo vastapuolelle, "älä tee noin", hän ymmärtää omakohtaisten tuntemusten kautta mistä leikin rajoissa on kysymys. Vanhempien antamat pienet rangaistukset toimivat suunnilleen samalla tavalla fyysisinä moraalin opettajina kuin rajut leikit. Fyysisyys on pienen lapsen pääasiallinen 'kieli', vaikka sanoilla on lapsen kasvaessa lisääntyvä merkitys. Vanhempien antamista pienistä ja kohtuullisista fyysisistä rangaistuksista on suuri psykologinen hyöty lapselle, eikä mitään haittaa.

Tämän takia suosittelen kaikille vanhemmille nykyisten lasten kasvatukseen liittyvien lakien rikkomista. Ne perustuvat politisoituneisiin vasemmistolaisiin käsityksiin lastenkasvatuksesta, jotka nykyinen tieteellinen tieto lasten kehityksestä ja kasvatuksesta kumoaa.

Lasta vahingoittavat mm. hellyyden, lempeyden ja kosketuksen puute; torjuva ja kielteinen suhtautuminen lapseen ja hänen tunteisiinsa ja tarpeisiinsa; liialliset vaatimukset ja odotukset, joita lapsi ei pysty täyttämään; pelokas ylisuojelu; liiallinen hemmottelu; lapsen jättäminen suurimmalta osin yksin; lapsen häpäiseminen ja nolaaminen; ja haukkuminen. Säännöllinen haukkuminen vahingoittaa lapsen aivoja. Aivot kehittyvät melko eriytymättömästä hermomassasta ympäristöön adaptiivisesti reagoivaksi prosessointikeskukseksi siten, että osa hermoradoista vahvistuu, osa kuolee. Haukkuminen saa väärät hermoradat vahvistumaan ja kuolemaan. Se johtaa erilaisiin tunteiden säätelyn, käyttäytymisen ja ajattelumallien häiriöihin, eli psyykkisiin sairauksiin. Psyykkisesti sairaan aivot ovat vammautuneet periaatteessa samalla tavalla kuin fyysisesti vammaisen ruumis, jonka on vaikeaa kävellä ja tehdä asioita käsillään.

Esimerkkejä haukkumisesta, joita ei koskaan pitäisi sanoa lapselle: "sinä olet tyhmä", "sinusta ei ikinä tule mitään", "sinä et osaa mitään", "sinä olet ruma / sinulla on ruma (X)", "kukaan ei voi rakastaa sinunkaltaistasi lasta", "sinä et pysty (X)", "minä inhoan / halveksin sinua", "kaikki halveksivat / inhoavat sinua", "sinä olet pelkkä p.ska", "minä toivon, että sinä kuolet", "sinä et ole yhtään mitään", "sinä et koskaan tule saamaan itsellesi vaimoa / aviomiestä", "sinä olet huono ja surkea pelaaja", jne. Haukkuminen ja muu psyykkinen kaltoinkohtelu vaurioittaa (ja lopulta myös tappaa) lapsia Suomessa enemmän kuin kaikki lasten pahoinpitelyt yhteensä. Molempiin on syytä puuttua, mutta jostain syystä liberaali media on edellisten suhteen lähes hiljaa. Olisiko syynä osaltaan se, että kun liberaali media kampanjoi pieniä ja järkeviä fyysisiä rangaistuksia vastaan, monet vanhemmat pyrkivät kompensoimaan puuttuvia kasvatuskeinojaan lisäämällä vahingollista haukkumista?

https://yle.fi/uutiset/3-10059047

Valkea kirjoitti...

Kommentoija,

omat ajatukseni tilanteen parantamiseksi ovat pitkälti samansuuntaisia kuin sinulla. Esimerkiksi ADHD, vaikka viittaakin todelliseen käyttäytymiseen, huomion olemukseen, ajattelumalleihin ja impulsseihin, on suurelta osin humpuukidiagnoosi, joka johtuu siitä, että paljon fyysistä liikuntaa ja toimintaa vaativat pojat pakotetaan istumaan koulussa hiljaa paikallaan 5 - 8 tuntia päivässä. Heidän opiskelustaan ei tule sellaisessa ympäristössä juuri mitään, ja se johtaa pidemmän päälle heikkoon yleiseen koulumenestykseen ja ongelmakäyttäytymiseen. Sitä yritetään sitten "hoitaa" syöttämällä lapsille amfetamiinia muistuttavia lääkkeitä. Seuraukset ovat surkeita. Suurelta osin poikasukupolvia asetetaan liukuhihnalle, joka kuljettaa heitä ongelmiin ja syrjäytymiseen. Vähemmän fyysisinä tytöt jaksavat istua poikia paremmin paikallaan koulussa, joten se parantaa heidän koulumenestystään suhteessa poikiin, mutta tytöillekään pelkkä paikallaan istuminen ei ole ideaali tapa opiskella.

Poikia yleensä, ja toiminnallisia poikia erityisesti, pitäisi opettaa siten, että heillä on mahdollisuus liikkua ja tehdä käsillään, havainnoida virikkeellistä ympäristöä ja toimia sen mukaan, suunnilleen samalla tavalla kuin opetusta annetaan esimerkiksi veistotunneilla, kemian laboratoriotunneilla ja fysiikan kokeita (tutkimuksia) tehdessä. Oppimistulokset paranisivat huomattavasti ja samalla käytöshäiriöt ja psyykkiset ongelmat vähenisivät. Poikien menestys myöhemmässä elämässä paranisi.

Sivun näyttöjä yhteensä

Lukijat

Blogiarkisto