Hiljaista Pohdintaa

Hiljaista Pohdintaa

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Valtion velkaantuminen ja maahanmuutto


Valtiot pyrkivät periaatteessa ottamaan lainaa siten, että lainapääoman kasvu pysyy samassa suhteessa valtion talouden + inflaation kasvuun, jolloin korkoprosentti ei nouse, jos muut tekijät pysyvät ennallaan. Valtion maksukyvyn ja korkojen suhde pysyy samana. Inflaatio johtuu valtioiden tai valtioliittymien rahan "painamisesta", eli nykyisin lähinnä digitaalisen rahan lisätuottamisesta. Valtioiden lainojen pääomia ei ole tarkoitus koskaan maksaa takaisin, vaan ne on suunniteltu ikuisiksi korkojen maksun perusteiksi. Lainaa saadaan useimmiten suhteessa eniten niistä maista, joilla on eniten viennin ylijäämää suhteessa tuontiin. Esimerkiksi Kiinasta viedään paljon enemmän tavaraa Yhdysvaltoihin kuin Yhdysvalloista viedään tavaraa Kiinaan ja Kiinalla on vastaava vaihtotaseen suhde myös lukuisiin muihin maihin. Kiinan vaihtotaseen ylijäämät materialisoituvat suuriksi pääomiksi, ja niinpä Kiina on Yhdysvaltojen suurin lainoittaja. Osaltaan Kiinan lainojen ansiosta yhdysvaltojen kuluttajilla / talouden toimijoilla on varaa ostaa kiinalaisia tuotteita, jolloin Kiina voi jatkaa ylijäämäistä vientiään. Valtioiden ottamat lainat ovat suurelta osin vaihtotaseiden tasoittamista maiden välillä muilla keinoin. Valtioiden lainat pitävät yllä talouden kiertoja, vaikka vaihtotaseet olisivat melko pahastikin epätasapainossa. Valtioiden lainanotto heijastaa myös sitä, että pääomia on paljon enemmän kuin järkeviä ja hyvätuottoisia sijoituskohteita, jolloin monet suuret pääomat joutuvat tyytymään vähätuottoisiin, mutta suhteellisen varmoihin valtiolainoihin. Valtion talouden ollessa hyvässä nousukunnossa ja lainojen korkojen ollessa alhaisia, valtiolainan ottaminen on poliitikoille melkein kuin ilmaisen rahan ottamista, jonka korot hoidetaan jo pelkästään lisärahan painamisella.

Valtioiden lainat ovat myös kuritoimenpide valtioille, joka pyrkii pakottamaan ne jatkuvan kasvun tielle. Kun lainaa ottava valtio joutuu ennemmin tai myöhemmin lamaan, joka vähentää sen maksukykyä, samanaikaisesti korot nousevat, koska lainojen riskit lisääntyvät ja valtion luottoluokitus putoaa alemmalle tasolle. Tämä johtaa helposti maksuvaikeuksiin. Valtio, jos sen rahapolitiikka on itsenäinen, voi tietysti yrittää lisätä rahan painamista, mutta lainoittajat tietävät miten talous toimii, joten ne nostavat korkojaan inflaatiota vastaavasti, ja vaativat samalla lainan pääomien lyhentämistä, jotta lainapääoma putoaa sille tasolle, jossa valtio pystyy maksamaan ikuiset korkonsa. Jos lama on paha ja valtio on hyvinä aikoina ottanut liikaa lainaa, laman ja kuritoimenpiteiden yhdistelmä johtaa valtion täyteen maksukyvyttömyyteen ja eräänlaiseen konkurssiin, vaikka valtio ei voi lopettaa samalla tavalla toimintaansa kuin konkurssiyritys. Toisin sanoen valtion lainat lisäävät hyvien ja huonojen aikojen eroa. Hyvistä tulee, ainakin näennäisesti, parempia, ja huonoista paljon huonompia. Vertauskuvallisesti hyvinä aikoina poliitikoilla raha ja shampanja virtaa valtoimenaan, huonoina aikoina hirttonaru kuristaa kaulaa.

Tämä aiheuttaa osaltaan poliitikoissa laman pelon ja pakonomaisen tarpeen pitää yllä jatkuvaa talouden nousukautta, tai edes estää (täydellinen) romahdus laman tullessa, kun jatkuva nousukausi ei ole edes teoriassa mahdollinen. Avointen rajojen maahanmuuttopolitiikka on yksi niistä keinoista, jolla talouden uhkapelaajat pyrkivät kasvattamaan talouden kokoa; hyvinä aikoina estämään tulevan laman seurauksia, ja huonoina aikoina päästäkseen pinteestä. Maahanmuutto vähentää bruttokansantuotetta / kansalainen, mutta se lisää talouden absoluuttista kokoa, joka on valtion velanmaksukyvyn kannalta merkityksellisempi tekijä.

Nämä tekijät voivat johtaa sellaista riippuvaista uhkapelaajaa muistuttaviin psykologisiin ajattelu- ja käyttäytymismalleihin, joka on suuresti tappiolla tai jota suuret tappiot uhkaavat. Hän on valmis pistämään koko sukunsa omaisuuden peliin tai käyttämään mitä tahansa kepulikonstia neutraloidakseen tappiot, vaikka onnistumisen todennäköisyys on pieni:

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat pyritään ongelmista ja uhkista välittämättä näkemään yltiöpositiivisesti. Maahanmuuttajat ovat talouden kuoriutuvia kultamunia, koneinsinöörejä, moniosaajia, huippuosaajia, tms., vaikka suuri osa ei osaa lukea ja muilla on suurimmalta osin vähäinen koulutus. Väärennettyjä tutkintotodistuksia on paljon. Harvoilla on aito korkeakoulututkinto omasta maastaan, mutta ne ovat usein vaatimattomampia kuin suomalainen vastaava tutkinto, eikä heillä siksi usein ole pätevyyttä toimia Suomessa nimellistä koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Kaikki maahanmuuton ongelmat ja uhkat selitetään parhain päin tai pois. Maahanmuuton kannattajat projisoivat kaikki aiheuttamansa ongelmat ja uhat maahanmuuttokriitikoihin (alloplastinen defenssi). Kun esim. maahanmuuttajien myötä ääriajattelu lisääntyy, maahanmuuton kannattajat syyttävät maahanmuuttokriitikkoja ääriajattelusta, myös maahanmuuttajien ääriajattelusta. Maahanmuuton uhkapelaajien mukaan heidän "virityksistään" tulee varmasti varmasti valtavat hyödyt, kunhan maahanmuuttokriittiset eivät vain negatiivisella suhtautumisellaan pilaisi kaikkea. Maahanmuuttokriitikoiden realismi on kiusallista puhetta, joka täytyy sulkea ja tukahduttaa pois mielistä, sekä omasta että muiden. Kun ongelmat kasvavat ja uhkakuvat toteutuvat, eikä niitä ole enää mahdollista kokonaan kiistää, maahanmuuton kannattajilla on aina uusia verukkeita vetämässä, joilla perustellaan sitä, että maahanmuuttoa (pelaamista) on pakko jatkaa. Kun ei ole enää sotaa, on ilmastopakolaisuutta, kun ilmastopakolaisuus ei enää toimi, on yhteiskunnallista sekasortoa ja levottomuutta, kun se on käytetty loppuun, ihmisoikeussopimukset ja humaanisuus vaativat, että otamme lisää, jne. Syklinen verukkeiden kehä pyörii. Toki tällaiset ovat aina enemmän tai vähemmän päällekkäisiä, mutta jotakin veruketta painotetaan melkein aina enemmän kuin muita.

Maahanmuuton kannattajat eivät halua asettaa rajaa maahanmuuttajien määrälle Suomessa. Ajatuksena on, että sillä ei ole mitään rajaa, koska valtion lainanotollakaan ei ole kattoa. Taloutta täytyy kasvattaa keinolla millä hyvänsä velanmaksukyvyn oletetuksi turvaamiseksi. Maahanmuuton kannattajat eivät pysty psykologisesti lopettamaan maahanmuuttoa, vaikka haluaisivat, koska he ovat siitä riippuvaisia. Maahanmuutto noudattaa addiktoivaa kaavaa, paljon epäonnistumisia, jonkin verran voittoja, kokonaissaldo negatiivinen. Paljon tilanteita, joissa pelaaja kuvittelee melkein voittavansa, mutta epäonnistuu "täpärästi". Kun maahanmuuttajien määrä ylitti pakolaiskriisin aikana Ruotsin valtion kapasiteetin ja käytettävissä olevat varat, ja maahanmuutto oli pakko pysäyttää joksikin aikaa kokonaan ja vähentää sitä pidemmälläkin aikavälillä paljon, asiasta ilmoittava naisministeri itki kyynelehtien televisiossa, varmastikin aidosti. Peliriippuvainen joutui umpikujaan ja kohtaamaan realiteetit sellaisina kuin ne ovat. Se johti pieneen emotionaaliseen romahdukseen. Kukaan ministereistä ei ole itkenyt tai välittänyt muulla tavoin Ruotsin slummiutuvista, rikollisista, köyhistä ja väkivaltaisista kaupungeista ja lähiöistä. Maahanmuutto (pelaaminen) on heille tärkeää, eivät ruotsalaiset tai maahanmuuttajat. Maahanmuuton uhkapelaamiseen ei liity juurikaan rohkeutta, esim. yrittäjyyden tuottavaa riskinottokykyä, koska psykologisten defenssiensä takia maahanmuuton kannattajat ymmärtävät niitä vaillinaisesti.

Ne maat, joilla on alijäämäinen vaihtotase ja jotka ottavat paljon valtionvelkaa, ovat taipuvaisia haittamaahanmuuttopolitiikkaan. Myös tämän takia Suomelle on tärkeää edistää yrittäjyyttä, luoda hyvä toimintaympäristö yrittäjyydelle, lisätä vientiä ja vähentää valtion velkaa.

3 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

Edit, seuraavat lauseet ovat julkaisun jälkeen muokattuja: "Nämä tekijät voivat johtaa sellaista riippuvaista uhkapelaajaa muistuttaviin psykologisiin ajattelu- ja käyttäytymismalleihin, joka on suuresti tappiolla tai jota suuret tappiot uhkaavat. ... Maahanmuuton uhkapelaamiseen ei liity juurikaan rohkeutta, esim. yrittäjyyden tuottavaa riskinottokykyä, koska psykologisten defenssiensä takia maahanmuuton kannattajat ymmärtävät niitä vaillinaisesti."

LS kirjoitti...

On todella harmillista, että jotain niinkin yksinkertaista kuin Lafferin käyrää ei ymmärretä yleisesti.

Suomessa alennettin yhteisöveroa (yritysvero) 24.5 prosentista 20.0 prosenttiin -> Yhteisöverokertymä kasvanut veroalesta huolimatta (2017-01)

---

Poliittinen korrektius on saavuttanut Ruotsissa kriittisen pisteen: The Islamic State Of Sweden (2018-02)

Valkea kirjoitti...

LS,

juuri noin. Suomessa poliitikot pääasiassa etsivät kuumeisesti keinoja verojen korottamiseen tai pitämiseen samalla maailmanennätystasolla, kun kovia paineita laskemiseen olisi.

Sivun näyttöjä yhteensä

Lukijat

Blogiarkisto