Hiljaista pohdintaa

Miehillä ja naisilla on taipumus noudattaa politiikassa niitä sosiaalisia ja toiminnallisia kuvioita, joita heidän esi-isänsä noudattivat jo kauan sitten perheissä ja pienyhteisöissä. Nainen synnyttää lapset ja on pääsääntöisesti heidän kasvattajansa. Nainen tarvitsee siihen tehtävään resursseja ja turvaa mieheltään ja ympäröivältä yhteisöltä. Nainen on psykologisessa suhteessaan ympäröivään sosiaaliseen yhteisöön ensisijaisesti kuluttaja, siitä huolimatta, että hän mahdollisesti osallistuu tuottavaan työntekoon tavalla tai toisella. Naisen resurssien vaatiminen on voimakasta ja ympäröivästä tilanteesta ja realiteeteista riippumatonta, koska muuten lapset saattavat kärsiä, jäädä häviäjän osaan tai jopa kuolla. Mies on pääsääntöisesti resurssien ja turvan tuottaja. Miehellä on taipumus ajatella ensisijaisesti sitä, miten resursseja ja turvaa tuotetaan, ja toissijaisesti sitä miten ne kulutetaan. Miehellä on taipumus suhteuttaa perheen ja yhteisön kulutus tuottamiseen. Miehet ovat ...

Määritelmiä. Millainen on suunnitelmatalouden suunnitelma? Suunnitelmalla on eksplisiittinen, selkeä ja rajattu tavoite; talouskasvu; tietynlaisen kulutuksen, investointien tai tuotannon lisääminen; tuloerojen tasaaminen sosiaaliluokkien välillä; jne. Suunnitelma mahdollistaa suunnitelman korjaamisen, säätämisen, peruuttamisen, korvaamisen toisella suunnitelmalla tai täydentämällä sitä yhdellä tai useammalla suunnitelmalla. Näiden käyttö riippuu siitä kuinka hyvin suunnitelman väli- tai  lopulliset tavoitteet on saavutettu. Valtion virkamiehet päättävät suunnitelmista; he tekevät päätökset eksklusiivisesti tai heillä on vähintäänkin merkittävä rooli suunnitelman päätöksenteossa.  Virkamiehet syrjäyttävät yksittäiset kansalaiset päätöksentekijöinä, ja siten he pakottavat yksilöt johonkin toimintamalliin tai pidättäytymään joistain toimista, tai johonkin luokkaan tai kategoriaan, esim. että heidän palkkansa ei saa ylittää jotain tiettyä rahamäärää tai että he ovat oike...

Yhteiskunnat vaativat toimiakseen sääntöjä. Valtiotasolla säännöt muotoutuvat laeiksi ja niihin liittyviksi byrokratioiden ja säännönmukaisten yhteiskunnallisten prosessien yhteiseksi yhteiskunnan säätelyksi. Lait koordinoivat yhteiskunnan toistuvia prosesseja keskenään yhteensopiviksi ja ristiriidattomiksi; määrittelevät sallitun, rajoitetun, säädellyn ja kielletyn; jakavat velvoitteita; allokoivat valtaa, oikeuksia, etuoikeuksia ja tehtäviä; määrittelevät rangaistukset kielletystä; toimivat ylimpänä ja kaikkia osapuolia sitovana maallisena riitojen ja ristiriitojen ratkaisijana, ja joko velvoittavat tai antavat mahdollisuuden käsitellä niitä oikeuslaitoksessa; osallistuvat suoraan ja epäsuorasti suotavan ja epäsuotavan käyttäytymisen ja moraalin määrittelemiseen; toimivat yhteiskunnallisena tyynnyttäjänä ja rauhoittajana rankaisemalla rikollisiksi määriteltyjä henkilöitä; aukaisevat tai sulkevat yhteiskunnallisia kehitysprosesseja; määrittelevät yhteiskuntaa suhteessa muihin yhteisku...

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole välttämättä kuvata valtion syntyä ja kuolemaa, vaan tietyn valtioon liittyvän valtamuodon kuten sosialistisen valtion, nationalistisen valtion, liberaalin valtion, libertaristisen valtion tms. elämänkaarta ja sen syitä yleisesti. Valtiovalta syntyy erilaisten eturyhmien intressien jännitteistä ja kanssakäymisestä. Väkivalta, politiikka, neuvottelut, kauppa, sosiaaliset suhteet, kielet, kulttuurit, etnisyys jne. joko muovaavat jonkin toimivan, valtion kattavan hierarkia- ja organisaatioverkon, tai sitten valtio jakautuu alueittain ja/tai ryhmittäin pienempiin osiin, tai osittain itsehallinnollisiin osiin. Jos valtion kattava suhteellisen stabiili hierarkia- ja organisaativerkko muodostuu, voimme kutsua sitä yhteiskunnan sosiaaliseksi sopimukseksi, jos vallalla on jonkinasteinen laaja hyväksyntä yhteiskunnassa. Valta ei ole jonkin ryhmän "kiinteää omaisuutta", vaan se on etujen vuorovaikutuksen muovaama elävä strategia. Se vaatii säännöll...