Hiljaista pohdintaa

... ja haittoja Suosittelen lukemaan seuraavan kirjoituksen. Se julkaistiin raakaversiona ja siihen on tehty julkaisun jälkeen monia tärkeitä lisäyksiä ja tarkennuksia, ja tekstiä on hiottu, joten sen lukemisesta saattaa olla hyötyä niillekin, jotka lukivat tekstin pian julkaisemisen jälkeen: http://hiljaistapohdintaa.blogspot.fi/2014/10/ongelmamagneetti.html Suuttumisella ja vihalla on seuraavia ominaisuuksia. Jokaiseen suuttumiseen ja vihaisuuteen liittyy valinta: a) Voi toimia avoimen aggressiivisesti, ja ehkä käyttää väkivaltaa. b)  Voi vetäytyä vihaisena ja ehkä kaunaisena. Tähän voi liittyä kieltäytyminen yhteistyöstä ja kommunikoinnista. c) Voi aloittaa dominointi-kilpailun, esim. taloudellisesti, poliittisesti tai sosiaalisesti. d) Voi pyrkiä ratkaisemaan tilanteen tai konfliktin rakentavasti tai vähemmän rakentavasti. e) Voi käyttäytyä passiivis-aggressiivisesti. Passiivis-aggressiivinen voi hidastella asioiden suorittamista; hän voi jättää luvattuja...

 Yhdysvalloissa ja Kanadassa asuvat hutteriitit pitävät yllä hutteriittiyhteisöjä käsittelevää sivustoa, joka käsittelee heidän elämäänsä laaja-alaisesti tekstein, blogikirjoituksin, kuvin, videoin ja uutisin. (sivusto on englanninkielinen): http://www.hutterites.org/

Pieni koira tuntee syyllisyyttä. Kaikki tunteet ovat vastauksia havaittuihin muutoksiin, uhkiin tai mahdollisuuksiin. Moraaliset emootiot jakautuvat neljään ryhmään; muita tuomitsevat tunteet (halveksunta, viha ja inho, ja näiden johdannaiset kuten närkästys ja vastenmielisyyden tunne); itse-tietoiset tunteet (häpeä, nolous ja syyllisyydentunto); myötäkärsivät tunteet (myötätunto, empatia ja sympatia); ja muita arvostavat tai kunnioittavat tunteet (kiitollisuus ja ylevyyden tunne). Moraaliset tunteet voivat tilanteesta ja henkilöstä riippuen toimia myös amoraalisina ja immoraalisina (eri tavoin ei-moraalisina). Moraalisuus on luonteeltaan määräävää tai käskevää, se on laajasti sovellettavissa ja se ylittää useimmiten ei-moraaliset intressit, kuten hyötyajattelun. Moraalisääntöjen, -määräysten ja -arvostelmien täytyy liittyä joko yhteiskunnan tai sitä pienempien ryhmien hyvinvointiin, usein ilman moraalisen toimijan suoraa itsekästä intressiä. Jotkut moraaliset tunteet syttyvät hel...

"Me haluamme lastemme olevan hyviä uudestisyntyneitä kristittyjä, voimakkaita hutteriittikristittyjä - ei sellaisia, jotka kykenevät ainoastaan puhumaan kristittynä olemisesta, vaan sellaisia, jotka näyttävät työllään, teoillaan ja ansioillaan, että he seuraavat herramme ja vapahtajamme Kristuksen jalanjäljissä; että he antavat voimansa ja aikansa, ja jos tarvetta on, verensä ja elämänsä." - Hutteriittien tyypillisin vastaus, kun heiltä kysyttiin: "Mikä on suurin ja korkein hyvä, jonka haluatte lastenne saavuttavan elämässä?" - Hutteriittien yhteistoiminta on tehokkainta ihmisten välistä yhteistoimintaa, koska: Heidän mielensä ovat maksimaalisen koordinoituneita, he ovat yhteistyössään esteettömiä monen tekijän johdosta, heillä on tehokkaita yhteistyön ja yhteiselämän menetelmiä ja sääntöjä, ja heillä on suuret yhteiset tavoitteet ja motiivit. Hutteriitit ovat eläneet yhteisössä koko elämänsä, lähes kaiken työ-, opiskelu- ja vapaa-aikansa, he ovat sope...

Jokaisen yhteiskunnallisen systeemin ja teoreettisella tasolla poliittis-taloudellisen ideologian täytyy kyetä ratkaisemaan käytäntöön sovellettavalla ja käytännössä toimivalla tavalla haitanteko- ja vapaamatkustajaongelmat. Jos ne eivät sitä tee tai niillä on huono historiallinen ansioluettelo tällä saralla, ne eivät ole varteenotettavia systeemeitä ja teorioita. Pieni lainaus Wikipedian Social loafing -artikkelista: "A 2005 study by Laku Chidambaram and Lai Lai Tung based their research model on Latané’s social impact theory, and hypothesized that as group size and dispersion grew, the group’s work would be affected in the following areas: Members will contribute less in both quantity and quality, final group output will be of lower quality, and a group’s output will be affected both by individual factors and contextual factors. A sample of 240 undergraduate business students were randomly split into forty teams (half of the teams were 4-person and half 8-person), and thes...

Yhteiskunnat vaativat toimiakseen sääntöjä. Valtiotasolla säännöt muotoutuvat laeiksi ja niihin liittyviksi byrokratioiden ja säännönmukaisten yhteiskunnallisten prosessien yhteiseksi yhteiskunnan säätelyksi. Lait koordinoivat yhteiskunnan toistuvia prosesseja keskenään yhteensopiviksi ja ristiriidattomiksi; määrittelevät sallitun, rajoitetun, säädellyn ja kielletyn; jakavat velvoitteita; allokoivat valtaa, oikeuksia, etuoikeuksia ja tehtäviä; määrittelevät rangaistukset kielletystä; toimivat ylimpänä ja kaikkia osapuolia sitovana maallisena riitojen ja ristiriitojen ratkaisijana, ja joko velvoittavat tai antavat mahdollisuuden käsitellä niitä oikeuslaitoksessa; osallistuvat suoraan ja epäsuorasti suotavan ja epäsuotavan käyttäytymisen ja moraalin määrittelemiseen; toimivat yhteiskunnallisena tyynnyttäjänä ja rauhoittajana rankaisemalla rikollisiksi määriteltyjä henkilöitä; aukaisevat tai sulkevat yhteiskunnallisia kehitysprosesseja; määrittelevät yhteiskuntaa suhteessa muihin yhteisku...

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole välttämättä kuvata valtion syntyä ja kuolemaa, vaan tietyn valtioon liittyvän valtamuodon kuten sosialistisen valtion, nationalistisen valtion, liberaalin valtion, libertaristisen valtion tms. elämänkaarta ja sen syitä yleisesti. Valtiovalta syntyy erilaisten eturyhmien intressien jännitteistä ja kanssakäymisestä. Väkivalta, politiikka, neuvottelut, kauppa, sosiaaliset suhteet, kielet, kulttuurit, etnisyys jne. joko muovaavat jonkin toimivan, valtion kattavan hierarkia- ja organisaatioverkon, tai sitten valtio jakautuu alueittain ja/tai ryhmittäin pienempiin osiin, tai osittain itsehallinnollisiin osiin. Jos valtion kattava suhteellisen stabiili hierarkia- ja organisaativerkko muodostuu, voimme kutsua sitä yhteiskunnan sosiaaliseksi sopimukseksi, jos vallalla on jonkinasteinen laaja hyväksyntä yhteiskunnassa. Valta ei ole jonkin ryhmän "kiinteää omaisuutta", vaan se on etujen vuorovaikutuksen muovaama elävä strategia. Se vaatii säännöll...