Hiljaista pohdintaa

(Huom.) Jalomielinen (5. hyve, suurenmoisuus) on ensisijaisesti rikkaan, ylhäisen ja jossain määrin muista ihmisistä erillään elävän kuninkaan malli, vaikka tavallinen kansalainen voi olla monin tavoin jalomielinen. Tavallisen kansalaisen jalomielisyys on sosiaalisempaa ja enemmän ystävyyksiin painottuvaa. Kunnianhimo ja monet muut hyveet suuntautuvat nykyisessä liberaalissa yhteiskunnallisessa ympäristössä haitallisiin uomiin, esim. statuskilpailuun byrokratioissa, joka vahvistaa paheellisia ja hyveiden vastaisia virtauksia yhteiskunnassa. Monien hyveiden oikeanlaiseen toteutumiseen vaaditaan hyveellinen sosiaalinen yhteisö, jossa niitä tavoitellaan ja selvä erottautuminen yhteiskunnan paheellisista suuntauksista. Aristoteleen mukaan etiikan ja politiikan tutkiminen alkaa siitä mitä hyvän kasvatuksen saaneet henkilöt, joilla on paljon elämänkokemusta, pitävät yleisesti ottaen oikeana, ja etenee siitä logiikan avulla kohti korkeampaa ymmärrystä. Tähän sisältyy keskustelu siitä mi...

Seuraavat syyt voivat olla enemmän tai vähemmän päällekkäisiä. 1) Varastaa tai valehtelee vain suhteellisen vähän, vaikka voisi varastaa ja valehdella enemmän, ja näin säilyttää itsestään kuvan rehellisenä, lainkuuliaisena ja hyvänä ihmisenä, mutta saa silti jonkin verran hyötyä varastamisesta ja valehtelemisesta (esim. valehteleminen työpaikkahakemuksissa, työpaikkahaastatteluissa, kertomuksissa omista saavutuksistaan jne). 2) Jos sisäryhmään A kuuluva henkilö X varastaa tai valehtelee, ja se on muiden sisäryhmään kuuluvien tiedossa tai tulee heidän tietoonsa, X voi toimia tahallaan tai tahattomasti esimerkkinä, ja varastamisen tai valehtelemisen psykologisena oikeutuksena muille A:n jäsenille. Jos kilpailevaan ulkoryhmään B kuuluva henkilö varastaa tai valehtelee ja jää siitä kiinni tai se tulee muuten sisäryhmä A:n tietoon, se vähentää A:n jäsenten valehtelua ja varastamista, koska he haluavat erottautua moraalisesti parempina kilpailevasta ulkoryhmästä. 3) Kun lähes kaikki ...

Intellektuelleja kritisoidaan aiheellisesti, mutta harvoin näkee selostettavan sitä minkälaisia virheitä intellektuellit tyypillisesti ja kerta toisensa jälkeen tekevät. Seuraavassa on luettelo sellaisista. Luettelon ei ole tarkoitus kattaa jokaista intellektuellien virhettä, mutta antaa kuitenkin kohtuullisen hyvä ja kattava kuva niistä: a) Intellektuellit ovat älykkäitä. Älykkäät ihmiset pystyvät selittämään itselleen ja muille lähes mitä tahansa idioottimaisuuksia parhain päin, ja siten että ne kuulostavat loogisilta ja uskottavilta. Saadakseen intellektuellin kannattamaan idioottimaisuutta ei tarvitse käännyttää ja vakuuttaa häntä kokonaan, vaan saada hänet sellaiseen motivoituneeseen alkutilaan (esimerkiksi pöyhkeään moraaliseen ylemmyydentunteeseen tai moraalisen närkästyksen tilaan), jossa hän aloittaa asian selittelyn ja vakuuttelun itselleen parhain päin b) Intellektuellit ovat usein asiantuntijoita yhdellä tai kahdella kapealla alalla, mutta ottavat usein kantaa sellaisii...