Tunteiden keskinäisiä suhteita ja seurauksia

1. Kaksi tunnetta ilmenee samaan aikaan, mutta niiden hallitsevuus ja väistyvyys vaihtelevat keskenään, ovat kuin 'vaakalaudalla', joka voi keinahtaa kumpaan suuntaan tahansa ulkoisen tilanteen tai sisäisten mielenliikkeiden mukaan. Esim. nainen lähestyy uteliaana ja kiinnostuneena, mutta varovaisena maassa makaavaa tuntematonta koiraa. Tällöin uteliaisuus ja kiinnostuneisuus on hallitsevana ja pieni pelko taustalla väistyvänä. Yhtäkkiä koira nousee pystyyn ja alkaa murista hiukan hampaat irvessä. Nainen säikähtää, pelko muuttuu hallitsevammaksi kuin uteliaisuus. Hän vetäytyy niin paljon kauemmas, että hän kokee olevansa sopivan turvaetäisyyden päässä, jolloin uteliaisuus muuttuu uudelleen hallitsevaksi.

2. Yksi tunne on yleisesti vallitseva, mutta toinen syrjäyttää sen väliaikaisesti (lähes) kokonaan tietoisuudesta. Esim. mies ja nainen ovat rakastuneita toisiinsa. Heidän välilleen syntyy jostain asiasta riita, jonka takia kummatkin ovat melko vihaisia. Vihaisuus työntää hetkeksi rakkauden kokonaan pois heidän tietoisuudestaan. He eivät pystyisi riitelemään kunnolla tai ollenkaan, jos rakkauden tunne säilyisi heidän tietoisuudessaan. Lyhyen riitelyn jälkeen he tekevät sovinnon, vihaisuus poistuu kokonaan, ja rakkaus ja lämpö palaavat uudelleen vallitsevaksi normaalitilaksi parisuhteessa.

3. Tunteet muodostavat eri pituisia ketjuja, joiden osat liittyvät toisiinsa ja muodostavat jonkin tunnelopputuloksen.

Esim. miehen yritykseen tulee nainen toisesta yrityksestä neuvottelemaan yhteistoiminnasta. Naisen ulkonäkö, ja lämmin käyttäytyminen ja ääni säväyttävät miestä. Miehen naiseen liittyvät positiiviset tunteet kertyvät päivän mittaan. Miehen yrityksessä on kissa vierailulla, ja se miten ystävällisesti nainen juttelee kissalle ja silittää sitä lämmittää miehen mieltä. Naisen osaaminen alallaan tekee mieheen vaikutuksen. Yhdessä vaiheessa nainen kompastuu, kaatuu ja kaataa samalla vahingossa kahvimukin tärkeiden papereiden päälle. Tämä herättää miehessä empatian, auttamishalun ja lempeän anteeksiannon tunteita naista kohtaan. Nainen kertoo miehelle joitakin hauskoja ja surullisia elämäntapahtumiaan, joihin mies eläytyy iloisen humoristisesti ja osaaottavan surullisena. Jne. Näiden tunteiden yhteisvaikutuksesta mies tuntee yhtäkkiä illalla olevansa melko rakastunut naiseen. Mies ehdottaa naiselle jatkotapaamista henkilökohtaisissa merkeissä, johon nainen suostuu ...

Toinen esimerkki. Miehellä on työssä poikkeuksellisen huono ja epäonninen päivä. Useita laitteita rikkoutuu ja sattuu useita onnettomuuksia. Normaalien tehtävien lisäksi miehen pitäisi olla samanaikaisesti 'tuhannessa' eri paikassa ja tehdä 'tuhatta' eri tehtävää. Nämä aiheuttavat stressiä ja ärtymystä. Tavarantoimittajan tälle päivälle lupaamat raaka-aineet ja välineet jäävät tulematta, joka aiheuttaa turhautumisen ja pettymyksen tunteita. Välillä mies odottaa kärsimättömänä varaosia rikkoutuneisiin laitteisiin, joiden pikatoimitus myöhästyy. Mies joutuu ottamaan kesken kaiken vastaan tarkastuskäynnille tulleen ylimielisen, vaativan ja tietämättömän byrokraatin, joka herättää miehessä huonosti tukahdutettua vihaisuutta. Jne. Pitkittyneen ja raskaan päivän päätteeksi mies lähtee kotiin. Vaimo on miestä vastassa, ja kysyy normaalisti ja hiukan ennakoivan myötätuntoisesti, "Miten sinulla meni näin pitkään, minkälainen työpäiväsi oli?" Päivällä kertyneiden tunteiden seurauksena mies suuttuu vaimolleen. Jonkin ajan kuluttua laannuttuaan hän ymmärtää suuttumisen johtuneen stressaavasta työpäivästä ja kertyneistä tunteista, joten hän pyytää vaimoltaan anteeksi ja kertoo mitä kaikkea työssä tapahtui.

4. Kaksi tai useampi tunne vaikuttaa mielessä samanaikaisesti. Esim. äidin nuori aikuistumassa oleva tytär on muuttamassa pois lapsuudenkodistaan omaan kotiin. Äiti on samanaikaisesti iloinen ja onnellinen siitä, että tytär aikuistuu ja ottaa vastuun omasta elämästään, mutta samalla surullinen siitä, että 'äidin oma pikku tyttö' ei varmaankaan enää koskaan asu äidin luona. Näistä tunteista muodostuu katkeransuloinen tunne. Sen seurauksena äiti välillä hymyilee ja kyynelehtii samanaikaisesti, välillä jompikumpi tunteista on hiukan hallitsevampi.

5. Yksi tai useampi lähtötunne laukaisee nopeasti seuraustunteen. Tällöin lähtötunteet peittyvät seuraustunteen alle, ja henkilö muistaa vain harvoin lähtötunteiden olemassaoloa. Seuraustunne antaa useimmiten lähtötunteita enemmän tunteen tilanteen hallinnasta; omasta kyvykkyydestä; omasta dominoivuudesta; omasta tasasuhtaisesta tai paremmasta asemasta suhteessa kilpailijaan tai kilpailijoihin; hyvästä minäkuvasta; hyvästä kuvasta muiden ihmisten silmissä; hyvästä sosiaalisesta asemasta, ja kyvystä ylläpitää ja parantaa sitä, jne.

Esim. mies X sanoo ympärillä olevien ihmisten kuullen ja nähden jotain väheksyvää miehelle Y. Y tuntee nopeasti tulleensa julkisesti häväistyksi ja nöyryytetyksi, tuntee nopeasti häpeän ja nöyryytetyksi joutumisen tunteita, jotka sekoittuvat nopeasti pelkoon sosiaalisen aseman menettämisestä muiden silmissä. Tästä seuraa samantien Yn raivostuminen Xlle. Y uhkaa X intensiivisellä fyysisellä väkivallalla. Tapahtuu nopea siirtymä alisteisen aseman uhkasta tilanteen dominointiin raivostumisella ja väkivallan uhalla. Jälkeenpäin Yn keskustellessa tapahtumasta muiden ihmisten kanssa hän ei aidosti muista mitään lähtötunteista, hän muistaa vain raivostuneensa Xlle.

Tämän tunneasetelman takia, jos jollekin henkilölle annetaan esim. liian usein toistuvan, holtittoman ja suhteessa tilanteisiin ylenmääräisen vihaisuuden takia vihanhallintaterapiaa, sen yksi tärkeä osatekijä on auttaa henkilöä huomaamaan ja tunnistamaan vihaisuuden laukaisevat lähtötunteet, oppimaan säätelemään niiden vaikutusta ja niistä seuraavia prosesseja, sekä suhtautumaan lähtötunteisiin, itseen ja muihin lempeämmällä ja suopeammalla tavalla, jotta lähtötunteet eivät olisi niin automaattisen vaativia ja määrääviä. (Optimaalisen) vihanhallintaterapian tarkoituksena ei ole poistaa vihaisuutta kokonaan, ja se myöntää myös vihaisuuden myönteiset, adaptiiviset ja tarpeelliset puolet asiaankuuluvissa tilanteissa.

 6. Kaksi tai useampi tunne muodostaa yhdessä kokonaistunteen. Esimerkkejä: a) Ihailu + ekstaasi = rakkaus b) Tarkkaileva odotus + kiinnostus + ekstaasi = voimakas optimismi c) Hämmästynyt yllättyneisyys + pelko + vaihtelevanasteinen ihailu = pelonsekainen kunnioitus d) Inho + ylpeys + vaihtelevanasteinen vihaisuus = halveksinta e) Surullisuus + inho = katumus f) Pelko + luottamus = alistuneisuus / Jne.

 7. Henkilö X tuntee inhoa ja vastenmielisyyttä naapuri Ytä kohtaan, mutta samalla hän pitää tunteitaan ei-toivottavina ja ei-sopivina sosiaalisessa ympäristössään, joten hän kokee olevansa pakotettu salaamaan ja kumoamaan tunteensa vastakkaisella toiminnalla. Tavatessaan Yn X on tämän takia korostetun ystävällinen, auttavainen, huomaavainen, miellyttävä, lämmin, kiitollinen, jne., käyttäytyy kuin hän pitäisi suuresti naapuristaan ja arvostaa häntä. Kumoavasta käyttäytymisestä kumpuavat tunteet ovat kuitenkin aitojen tunteiden tynkiä, suurimmalta osin näyteltyjä, teennäisiä, liioiteltuja ja osin suorastaan pakotettuja. Tämän ristiriidan takia Yn mielestä X näyttää usein epämääräisen epäaidolta, liian kireältä ja jännittyneeltä, hiukan stressaantuneelta, liian hikoilevalta suhteessa säähän, suhteessa tilanteisiin ylenmääräiseltä (esim. X kiittelee vaivaannuttavan monta kertaa, pitkään, kovaäänisesti, suurieleisesti ja vuolaasti, kun Y tekee pienen arkipäiväisen palveluksen Xlle), jne. Jos Xn näytteleminen jatkuu pidempään, kumoavilla tunteilla on taipumus muuttua vähitellen aidompaan, helpompaan ja normaalimpaan suuntaan.

8. Tyttö X on kateellinen ja kaunainen tyttö Ylle, ja käy tämän takia varastamassa Yn aukinaisesta pukukopista päiväkirjan. Myöhemmin X tuntee syyllisyyttä sekä tunteistaan että teostaan, ja palauttaa siksi päiväkirjan pukukoppiin ennenkuin Y huomaa sen kadonneen. Päiväkirjan palautuksen jälkeen X syyllisyyden tunteet lakkaavat ja hän on huojentunut.

Toinen versio vastaavasta asetelmasta: Tyttö X on kateellinen tyttö Ylle, ja aloittaa jostain vähäpätöisestä asiasta kohtuuttoman suuren ja tarpeettoman riidan Yn kanssa. Jälkeenpäin X tuntee syyllisyyttä turhasta riitelystään, mutta ei käy pyytämässä sitä anteeksi Yltä, vaan menee salaa Yn kotitalon pihatielle poistamaan siinä olevia hiukan suurempia kiviä, jotta Y ei astuisi niiden päälle ja kaatuisi. Tämän hyväksi koetun teon jälkeen X on helpottunut ja hänen syyllisyytensä lakkaa, siitä huolimatta, että Y ei saa koskaan tietää Xn poistaneen kiviä, ei huomaa kivien poistuneen, ja niiden poistaminen ei vaikuta hänen kaatumisiinsa pihatiellä mitenkään.

Ensimmäisessä tapauksessa X hyvittää tekonsa tekemällä sen tyhjäksi, toisessa tapauksessa X tekee lähinnä itselleen symbolisen "hyvittävän" teon. Näillä molemmilla voi olla korjaavaa vaikutusta kateellisten tyttöjen kateuteen ja suhtautumiseen kateuden kohteisiin, koska toiminnalla on taipumus muuttaa minäkuvaa ja suhtautumista toiminnan suuntaan. Molemmille tytöille olisi kuitenkin parempi korjata yksisuuntaisesti tulehtuneet suhteensa, solmia hyvät tai ainakin normaalit suhteet kateuden kohteisiinsa, sekä pyrkiä samalla lieventämään erilaisin keinoin kateuttaan, erityisesti vähentämällä itseen kohdistuvaa huonoa minäkuvaa, negatiivisuutta, soimausta, nöyryytyksiin ja häpeään taipuvaisuutta ja liiallista itsekriittisyyttä, sekä epäedullista sosiaalista vertailua ylöspäin koetuissa tai todellisissa hierarkioissa, joista kateus pitkälti kumpuaa.

9. X pelkää samalla asuinalueella asuvaa aggressiivista ja rötöstelevää Ytä, jota hän ei tunne henkilökohtaisesti, puhumattakaan että olisi hänen kaverinsa. Lievittääkseen pelkoaan X ryhtyy aina tilaisuuden tullen Yn kutsumattomaksi "asianajajaksi" ja "parhaaksi ystäväksi". Jos joku kertoo moittivaan sävyyn siitä mitä tihutekoja Y teki viime yönä, X loukkaantuu Yn puolesta, ja vähättelee, mitätöi ja selittelee parhain päin Yn toimintaa. Y pyrkii huolellisesti löytämään pienimpiäkin hyviä puolia Ystä, paisuttelee niitä ja keksii niitä tyhjästäkin, ja sujauttaa niitä sitten säännöllisesti muiden alueen asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen lomaan. Kun X tapaa Yn pihalla, hän ilahtuu, tervehtii ja juttelee korostetun ystävällisesti ja imarrellen, ja tarjoutuu pyytämättä olemaan avuksi Ylle millä tahansa tavalla, Yn tarvitsee vain pyytää. X tuntee olevansa paljon parempi Yn kaveri kuin hän todellisuudessa on, ja on ylpeä käytännössä kuvitteellisesta kaveruudesta. Xn saatua pari kertaa pysäytettyä vastahankaisen ja ärtyneen Yn yli viiden minuutin keskusteluun, X fantasioi heidän olevan luottamuksellisia ja suorastaan parhaita ystäviä, ja hän kertoo siitä kaikille, jotka suostuvat kuuntelemaan. Todellisuudessa Y pitää Xää tungettelevana, mielistelevänä, jaarittelevana ja ärsyttävänä kiusankappaleena, josta hän hankkiutuu useimmiten tylysti ja äreästi keskeyttäen eroon, ja jota hän ajoittain haluaisi mielessään vetää turpaan.

Xn emotionaalinen välttely, 'järkeily' ja tulkinta ovat niin voimakkaita, että voimme sanoa hänen näkevän lieviä negatiivisia ja positiivisia hallusinaatioita, ts. hän ei enää näe kunnolla tai ollenkaan monia Xn liittyviä ongelmallisia asioita, ja toisaalta hän näkee Xssä ja Xn liittyen sellaisia positiivisia asioita, joita ei ole olemassa, tai jotka ovat voimakkaasti paisuteltuja tai vääristyneitä.

10. Miehen suhde vaimoonsa on aikojen kuluessa molemminpuolisesti viilentynyt ja etääntynyt erilaisten syiden takia, eikä kumpikaan osapuoli osaa korjata tilannetta. Rakkauden ja läheisyyden puutteen takia mies muodostaa kompensoivan intohimoisen harrastuksiin liittyvän 'suhteen' koiraansa. Samalla hän saa käännettyä huomionsa pois huonoksi menneestä suhteesta miellyttävämpään asiaan. Mies käy koiran kanssa paljon koiranäyttelyissä ja ketteryyskilpailuissa. Mies ulkoiluttaa, trimmaa ja harjoituttaa koiraa enemmän kuin olisi tarvetta, sekä huolehtii koiran ravinnosta, vitamiineista ja lääkkeistä tarkasti. Mies lukee paljon koiriin liittyvää kirjallisuutta. Koira kuuntelee mielellään miehen kertomuksia, ja on tyytyväinen isäntäänsä, onnellinen hänen läsnäolostaan. Koira on aina valmis rapsuteltavaksi ja siliteltäväksi, ja kiinnostavaan ulkoiluun ja harjoitteluun. Koira ei ole miehen 'uusi vaimo', mutta siitä tulee vaimon korvike. Vaimo huomaa jäävänsä koiran varjoon ja usein suorastaan kokonaan yksin, ja se herättää vaimon mustasukkaisuuden.

Miehen, koiran ja vaimon suhteesta syntyy jännitteinen kolmiodraama. Nainen tekee suoraan ja epäsuorasti miehelle tiettäväksi, että hän ei ole tyytyväinen miehen ja koiran lähentymiseen, eikä siihen, että hän jää yhä enemmän ulkopuoliseksi ja hylätyksi. Mies huomaa vaimon tulleen mustasukkaiseksi itsestään, vaimo on pitkästi aikaa kunnolla kiinnostunut hänestä ja haluaa läheisempään suhteeseen. Niinpä mies ottaa vaimonsa mukaan koiraharrastuksiin. Olemalla vain oma mukava itsensä, koira toimii miehen ja naisen välillä "parisuhdeterapeuttina". Mies ja nainen löytävät toisensa uudelleen ja lähentyvät. He huomaavat asiaan perehtyessään ja sitä pohtiessaan, että parisuhde ei usein kestä omalla painollaan. Parisuhde vaatii aktiivista ylläpitämistä, toisen kuuntelemista, ymmärtämistä, kannustusta ja rohkaisuja; säännöllistä aikaa yhdessäoloon ja yhteisiin harrastuksiin; molemminpuolisia päivittäisiä pieniä lämpimiä eleitä ja sanoja; huumoria; riitojen rauhanomaisia ratkaisumetodeja, keinoja konfliktien estämiseen, lyhentämiseen, miedontamiseen, sopimiseen ja jälkivaikutusten neutralointiin; arkirutiinien ajoittaista rikkomista ja yllätyksellisyyttä; pieniä tai suuria molemminpuolisia lahjoja muistamisineen; ajoittaista erossaoloa kaipauksen ja intohimon sytyttämiseksi; jne.

11. Kun nainen oli lapsi, hänen vanhempansa moittivat ja haukkuivat häntä usein siitä, että hän on liian tarvitseva silloin kun hän kaipasi tai tarvitsi aikaa yhdessäoloon; läheisyyttä ja lämpöä; tukea, ymmärtämystä ja rohkaisuja; ruokaa, vaatteita ja tavaroita; asioiden ja tilanteiden selittämistä; jne. Siksi hänestä kasvoi aikuinen, joka inhoaa pakonomaisesti omaa tarvitsevuuttaan. Paetakseen ja kumotakseen itseensä kohdistuvia negatiivisia tunteita, hänestä tuli patologinen altruisti. Liiallisella ja tunkeilevalla muiden auttamisella, tukemisella, rahallisella avustamisella, kuuntelemisella, ymmärtämisellä, jne. hän osoittaa ja todistelee itselleen ja muille, että hän ei tarvitse juuri mitään, muut tarvitsevat kaikkea, hän on se, jota kaikki muut tarvitsevat. Nainen antaa niin paljon omasta ajastaan, työstään ja rahoistaan, että hänellä ei ole juuri yhtään aikaa omalle elämälleen, ja hänen rahansa ovat kroonisesti lopussa. Hän ei ole koskaan ollut parisuhteessa mieheen, vaikka hän haluaisi miehen kumppanikseen. Hänellä ei ole auttamiseltaan aikaa ja energiaa sellaiseen, ja jos hän ottaisi miehen itselleen, hän olisi melko avuton ja autettava, jotta nainen voisi toteuttaa auttamispakkoaan myös miehen kanssa.

Nainen tyrkyttää apuaan puoliväkisin silloinkin kun ihmisillä ei ole mitään tarvettakaan, joka saa muut ihmiset helposti vaivaantumaan ja ärsyyntymään. Hänen auttamisensa on usein enemmänkin symbolista rahan, ajan ja työn polttamista taivaan tuuliin, kuin oikeaa taloudellista, toimivaa ja tuloksellista auttamista. Nainen haluaa enemmän sitä, että muut ovat pysyvässä riippuvuussuhteessa häneen, kuin sitä, että he nousisivat tuen avulla omille vahvoille jaloilleen ja tulisivat tulevaisuudessa omillaan toimeen. Ne ihmiset, jotka suostuvat olemaan pysyvässä riippuvuussuhteessa naiseen, ovat hänen vääristyneitä 'parisuhteitaan'. Nainen on riippuvainen vääristyneistä auttamissuhteistaan, koska ilman niitä hän vajoaisi vähitellen ahdistukseen, masennukseen, selittämättömiin pelkoihin, itsekritiikkiin ja itseinhoon. Vääristyneiden auttamissuhteiden avulla nainen sublimoi psyykkiset ongelmansa, ne ovat "ylevää, kaikkia maailman ihmisiä rakastavaa ja edistyksellistä auttamista", jonka takia hän katsoo olevansa muita parempi ihminen ajoittain päälle puskevista itseinhon tunteista huolimatta.

(Patologinen altruismi voi syntyä myös muilla tavoin)

Jne.