Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2013.

21 rikkaiden ja köyhien toiminnan ja ajattelun eroa

1. 70% rikkaista syö vähemmän kuin 300 roskaruokakaloria päivässä. 97% köyhistä syö enemmän kuin 300 roskaruokakaloria päivässä. 2. 23% rikkaista harrastaa uhkapelejä. 52% köyhistä harrastaa uhkapelejä. 3. 80% rikkaista keskittyy saavuttamaan jonkin yksittäisen tavoitteen. Vain 12% köyhistä tekee samoin. 4. 76% rikkaista harjoittelee aerobisesti neljänä päivänä viikossa. 23% köyhistä tekee samoin. 5. 63% rikkaista kuuntelee äänikirjoja työmatkoillaan. 5% prosenttia köyhistä tekee samoin 6. 81% rikkaista pitää yllä tehtävälistaa. 19% köyhistä tekee samoin. 7. 63% rikkaista vanhemmista laittaa lapset lukemaan kahden tai useamman tietokirjan kuukaudessa. 3% köyhistä vanhemmista tekee samoin. 8. 70% rikkaista vanhemmista laittaa lapset tekemään vapaaehtoistyötä 10 tuntia tai enemmän kuukaudessa. 3% köyhistä vanhemmista tekee samoin. 9. 80% rikkaista soittaa syntymäpäiväonnitteluja. 11% köyhistä tekee samoin. 10. 67% rikkaista kirjoittaa tavoitteensa paperille. 17% köyhist

Hutteriittiyhteisöt

 Yhdysvalloissa ja Kanadassa asuvat hutteriitit pitävät yllä hutteriittiyhteisöjä käsittelevää sivustoa, joka käsittelee heidän elämäänsä laaja-alaisesti tekstein, blogikirjoituksin, kuvin, videoin ja uutisin. (sivusto on englanninkielinen): http://www.hutterites.org/

Nolous, syyllisyydentunto ja häpeä (edit)

Kuva
Pieni koira tuntee syyllisyyttä. Kaikki tunteet ovat vastauksia havaittuihin muutoksiin, uhkiin tai mahdollisuuksiin. Moraaliset emootiot jakautuvat neljään ryhmään; muita tuomitsevat tunteet (halveksunta, viha ja inho, ja näiden johdannaiset kuten närkästys ja vastenmielisyyden tunne); itse-tietoiset tunteet (häpeä, nolous ja syyllisyydentunto); myötäkärsivät tunteet (myötätunto, empatia ja sympatia); ja muita arvostavat tai kunnioittavat tunteet (kiitollisuus ja ylevyyden tunne). Moraaliset tunteet voivat tilanteesta ja henkilöstä riippuen toimia myös amoraalisina ja immoraalisina (eri tavoin ei-moraalisina). Moraalisuus on luonteeltaan määräävää tai käskevää, se on laajasti sovellettavissa ja se ylittää useimmiten ei-moraaliset intressit, kuten hyötyajattelun. Moraalisääntöjen, -määräysten ja -arvostelmien täytyy liittyä joko yhteiskunnan tai sitä pienempien ryhmien hyvinvointiin, usein ilman moraalisen toimijan suoraa itsekästä intressiä. Jotkut moraaliset tunteet syttyvät hel

Narsisti, narsismi ja narsistinen persoonallisuushäiriö (edit)

Narsistisen persoonallisuushäiriön määritelmä DSM IV:n mukaan: Laaja-alaisia suuruuskuvitelmia, jotka ilmenevät ajattelussa, fantasioissa ja toiminnassa, ihailun tarve ja empatian puute. Nämä alkavat varhaisessa aikuisuudessa ja ilmenevät erilaisissa konteksteissa. Narsismi -diagnoosiin vaaditaan viisi tai useampia seuraavista määritelmistä: 1. Hänellä on liioiteltuja kuvitelmia tärkeydestään (esim. liioittelee saavutuksiaan ja kykyjään, odottaa että häntä pidetään ylivoimaisena ilman sitä vastaavia saavutuksia) 2. Keskittyy fantasioihin valtavasta menestyksestä, vallasta, älykkyydestä, kauneudesta/komeudesta tai ideaalista rakkaudesta. 3. Uskoo, että hän on erityinen ja ainutlaatuinen. Häntä voivat ymmärtää vain toiset erityiset ja ainutlaatuiset korkean statuksen henkilöt. Hänen sosiaaliseen piiriinsä tulisi kuulua vain erityisiä ja ainutlaatuisia korkean statuksen henkilöitä tai instituutioita. 4. Vaatii muilta liiallista ihailua. 5. Uskoo olevansa oikeutettu erityiskoht

Vahingolliset Psykologiset Toimintamallit / Skeemat (edit)

Tämän luettelon avulla voi määrittää sen minkälaisia lapsuudesta periytyviä liiallisia ja vahingollisia toimintamalleja ja toimintamallien yhdistelmiä lukijalla tai muilla ihmisillä mahdollisesti on. Toimintamallit jakautuvat 18 toimintamalliin ja viiteen toimintamallialueeseen. Ne ovat osittain päällekkäisiä. Osassa skeemoista (toimintamallialue Liiallinen Suuntauminen Muihin) näkyy liberaali yksilöllisyyttä ja ihmisten erillisyyttä liioitteleva puolueellisuus, joka voi helposti johtaa yhteisöllisten ja sosiaalisten ihmisten perusteettomaan patologisointiin. Samoin kohdan 17 perusteella voidaan aiheettomasti patologisoida korkeita uskonnollisia standardeja noudattavia ihmisiä, esim. pappeja, munkkeja tai kristinuskolle omistautuneita seurakunnan jäseniä. Se mikä liberaalille psykiatrille on usein "epärealistisen korkea standardi", on tavallinen ja normaali standardi munkeille. Skeemat kertovat siten samalla myös liberaalin yhteiskunnan omista vääristymistä ja patologioista.