Michel Foucault, valta, psykiatria ja hulluus.

 
"Ihmisten on tärkeää paikallistaa vallan olemus vallankäytön rajamaille, jossa se on aina luonteeltaan vähemmän laillista (tai laitonta)."

"Mutta syylliset ihmiset ovat vain yksi rangaistusten kohteista, sillä rangaistukset on suunnattu ennen kaikkea potentiaalisia syyllisiä vastaan."

"Politiikka ei ole sitä mitä se teeskentelee olevansa, kollektiivisen tahdon ilmaus. Politiikka hengittää vapautuneesti vain siellä missä kollektiivinen tahto on monitahoinen, epäröivä, hämmentynyt, sekava, ja itselleenkin hämäräksi ja epäselväksi jäävä."

"Ei ole olemassa binaarista jakoa puhumisen ja vaikenemisen välillä; meidän on selvitettävä erilaiset tavat olla hiljaa."

"Tavoitteena ei ole vapauttaa 'totuutta' kaikista valtasysteemeistä (joka olisi pelkkä kangastus, sillä 'totuus' on valtasysteemien tuote ja väline), vaan irrottaa totuuden valta sosiaalisista, taloudellisista ja kulttuurisista hegemonioista, joissa se operoi tällä hetkellä."

"Poliittinen valta ulottuu syvemmälle kuin tulee arvelleeksi. Poliittisessa vallassa on vähän tunnettuja keskuksia ja tukipisteitä; sen tärkeimmät vastustukset, kiinteytymät, toiminnot ja verkostot ovat todennäköisesti siellä missä ei odottaisi niiden olevan."

"Valta ei ole instituutio, eikä rakenne. Se ei ole myöskään voima, joka meille on annettu. Valta on nimi, joka annetaan monimutkaiselle strategiselle tilanteelle tietyssä yhteiskunnassa."

"Valta tuntuu siedettävältä vain sillä ehdolla, että se naamioi huomattavan osan itsestään. Vallan menestys on suhteessa sen kykyyn piilottaa omia toimintojaan."

"Yliopisto ja laajemmin kaikki opetussysteemit, jotka vaikuttavat vain levittävän tietoutta, on luotu pitämään tietyt yhteiskuntaluokat vallassa ja estämään toisten luokkien vallan välineiden toiminta."

"Sotia ei enää käydä kuninkaan nimissä, jota täytyy puolustaa. Nykyisin niitä käydään kaikkien ihmisten olemassaolon puolesta. Kokonaiset populaatiot mobilisoidaan tappamaan elämän välttämättömyyden nimissä; massamurhista on tullut välttämättömiä."

"Jos et ole samanlainen kuin muut, olet epänormaali, jos olet epänormaali, olet sairas. Nämä kolme kategoriaa, ei samanlainen kuin muut, ei normaali ja sairas ovat itseasiassa hyvin erilaisia, mutta ne on redusoitu yhdeksi ja samaksi asiaksi."

"Koulutus saattaa hyvinkin olla väline, jolla periaatteessa jokainen henkilö voi päästä mihin tahansa diskurssiin sisälle. Mutta me kaikki tiedämme, että koulutuksen jakautumissa, siinä mitä se sallii ja estää, koulutus seuraa yhteiskunnallisten konfliktien urautuneita taistelulinjoja. Jokainen koulutussysteemi on väline poliittisen diskurssin hallinnan ylläpitämiseen ja sen omaksumisen säätelemiseen; tietous ja vallankäyttö kulkee niiden mukana."

"Ei ole olemassa valtasuhteita ilman niitä vastaavia tietouden aloja, eikä tietouden aloja, jotka eivät samanaikaisesti perustaisi ja synnyttäisi valtasuhteita."

"Kritiikki ei tarkoita sitä, että sanoo asioiden olevan väärällä tolalla. Kritiikki tarkoittaa sitä, että osoittaa millaisille oletuksille, millaisille tutuille, itsestäänselville, haastamattomille ja ajattelemattomille ajattelun tavoille meidän hyväksymämme käytännöt perustuvat." / "Kritiikki ei muodostu siitä, että sanoo asioiden olevan huonosti. Kritiikki koostuu siitä, että näkee millaisille oletuksille, tutuille käsityksille, ja vakiintuneille ja tutkimattomille ajattelutavoille kutakuinkin kaikkien hyväksymät käytännöt perustuvat. Kritiikki tekee vaikeammaksi jatkaa niitä käytäntöjä, jotka nyt soljuvat eteenpäin liian helposti."

"Tiedon teoria ei hallitse tietoutta, vaan keskustelun käytännöt ja säännöt."

"Ei ole yllättävää, että vankilat muistuttavat tehtaita, kouluja, armeijakasarmeja ja sairaaloita, jotka vastavuoroisesti muistuttavat vankiloita."

"Valistusaika, joka löysi vapausoikeudet, keksi myös kurinpito- ja järjestystekniikat."

"Normaaliuden tuomarit ovat kaikkialla. Me olemme opettajatuomareiden, lääkärituomareiden, psykiatrituomareiden ja sosiaalityöntekijätuomareiden yhteiskunta."

"Minun hypoteesini on, että yksilö ei ole ennalta olemassa ollut entiteetti, johon vallankäyttäjät tarttuivat. Yksilö, identiteetteineen ja piirteineen, on valtasuhteiden tuote, vallan, jota käytetään kehoihin ja joukkoihin, sekä ihmisten virtauksiin, haluihin ja kykyihin."

"Valta saa hyväksynnän ja 'hyvyyden' omistukseensa sillä, että se ei pelkästään ojenna ihmisiä voimallaan, joka sanoo 'ei', vaan myös kulkee joka paikkaan ja tuottaa erilaisia asioita. Valta aiheuttaa mielihyvää, muodostaa tietoa, tuottaa puhetta ja kirjoituksia. Sitä on tärkeää pitää tuotantoverkostona, joka kattaa koko yhteiskunnan, ja joka on paljon enemmän kuin pelkkä tukahdattamiskoneisto."

"Psykiatrian kieli, joka on järjen monologi hulluudesta, syntyi hulluuden vaientamisen kautta."

"Vaientamiset ja vaikenemiset ovat monimuotoisia, ja ne ovat keskeisiä yhteiskunnallisia, tieteellisiä ja poliittisia diskursseja perustavia ja läpäiseviä strategioita."

"Valta velvoittaa ja pakottaa meidät tuottamaan 'totuuden' itsestämme. Valta tarvitsee 'totuutta' toimiakseen. Meidät rajoitetaan, kanavoidaan ja tuomitaan myöntämään 'totuus' tai 'löytämään' se. Valta kysyy koko ajan kysymyksiä, kuulustelee ja kyseenalaistaa meitä. Valta tutkii ja kirjaa muistiin, valta institutionalisoi 'totuuden' etsinnän, ammattimaistaa sen ja palkitsee siitä. ... Me olemme 'totuuden' subjekteja myös siinä mielessä, että 'totuus' säätää lait. 'Totuuden' diskurssi päättää, kuljettaa ja työntää eteenpäin vallan vaikutuksia."

"Vankila alkaa paljon ennen vankilan portteja. Se alkaa heti kun poistut kotoasi, ja ennen sitäkin."

"Maailmassa on enemmän ideoita kuin intellektuellit kuvittelevat. Ja nämä ideat ovat aktiivisempia, vahvempia, intohimoisempia ja vastustuskykyisempiä kuin poliitikot ajattelevat. Meidän on oltava siellä missä ideat syntyvät, siellä missä ne räjähtävät voimallisesti ulospäin. Ei pelkästään kirjoissa, jotka ilmaisevat ideoita, vaan myös tapahtumissa, jotka ilmentävät niiden voimaa. Meidän on toimittava niiden puolesta tai niitä vastaan. Ideat eivät yksinään hallitse maailmaa. Mutta koska maailmalla on ideoita, ja koska maailma koko ajan tuottaa niitä, maailmaa ei ole passiivinen olemus, jota vallanpitäjät voivat vapaasti dominoida, ja jolle he haluaisivat opettaa lopullisen "totuuden", sen jota maailman on pakko ajatella ja puhua."

"Vapaasti näkyvillä olo vallankäyttäjille on ansa."

"Minusta näyttää siltä, että meidän yhteiskunnassamme todellinen poliittinen tehtävä on kritisoida instituutioita, jotka näyttävät neutraaleilta ja itsenäisiltä. Kritisoida ja hyökätä niiden kimppuun siten, että poliittinen väkivalta, jota on aina harjoitettu niiden kautta, joutuu riisumaan naamionsa ja laskemaan kulissinsa, siten, että voimme taistella niitä vastaan."

"Voidaan sanoa, että kaikki tietous on yhteydessä tärkeimpiin julmuuden muotoihin."

"Minun roolini - ja tämä on liian painotettu ilmaus - on osoittaa ihmisille, että he ovat paljon vapaampia kuin tuntevat olevansa, ja että monet niistä asioista, jotka ihmiset hyväksyvät "totuutena ja todisteina", ovat teemoja, joita on rakennettu tiettyinä historian aikakausina. Näitä "totuuksia ja todisteita" voidaan kritisoida, ja ne voidaan tuhota."

"Uskon, että poliittista valtaa käytetään tiettyjen instituutioiden välityksellä, jotka näyttävät siltä, että niillä ei ole mitään tekemistä poliittisen vallan kanssa, ja että ne ovat itsenäisiä, mutta se ei pidä paikkaansa."

"Ihmiset tietävät mitä he tekevät, usein he tietävät myös miksi he tekevät sitä mitä tekevät, mutta he eivät tiedä mitä heidän tekemisensä aiheuttavat heille itselleen ja muille."

"Sellaisen sivilisaation unelmat kuihtuvat ja kuivuvat kokoon, jolta puuttuu 'laivat'. Vakoilu korvaa seikkailun ja poliisi astuu merirosvojen tilalle."

"Valtasuhteita ei voi erottaa 'totuuden' diskursseista. Valtasuhteita ei voi perustaa, eivätkä ne voi toimia, ellei 'totuuden' diskurssia ole perustettu, tuotettu, kerrytetty, laitettu jakeluun ja 'tekemään työtä'. Valtaa ei voi käyttää, ellei 'totuusdiskurssin talousjärjestelmä' ole kunnossa ja toiminnassa."

"Intellektuellin tehtävä ei ole muokata toisten ihmisten poliittisia tahtoa; hänen tehtävänään on analysointien kautta tutkia uudelleen todisteita ja oletuksia, ravistaa totuttuja tapoja työskennellä ja ajatella, haihduttaa vakiintuneet tottumukset, uudelleenarvioida sääntöjä ja instituutioita, ja osallistua tätä kautta poliittisen tahdon muodostamiseen."

"Renesanssin aikana hulluus oli näkyvillä kaikkialla ja sekoittui jokaiseen kokemukseen näyillään ja vaaroillaan. Valistusaikana hulluutta esiteltiin, mutta vain kalterien takaa. Kun se oli esillä, se pidettiin etäällä, rationaalisuuden katseen kohteena, joka ei enää tuntenut mitään yhteenkuuluvuutta hulluuden kanssa. Järki ei halunnut saattaa itseään huonoon valoon liian läheisellä yhteydellä hulluuteen, liialla samankaltaisuudella sen kanssa. Mielen sairaudesta tuli ihmettelevien katseiden kohde, eikä se ollut enää hirviö ihmisen sisällä, vaan eläin kummallisine metodeineen, eläimellisyyttä, josta ihminen oli kauan sitten painunut unohduksiin."

"1800 -luvulla psykiatria, oikeusoppi ja moderni kirjallisuus toivat mukanaan kokonaisen diskurssin homoseksuaalisuuden, seksuaalisten kieroutumien, pedofiilian ja hermafrodiittisuuden lajeista ja alalajeista, jotka tekivät mahdolliseksi näitä perversioita säätelevien voimakkaiden sosiaalisten kontrollien kehittämisen. Mutta se teki mahdolliseksi myös käänteisen diskurssin; homoseksuaalisuus alkoi puhua omasta puolestaan, ja vaatia legitimiteettinsä ja "luonnollisuutensa" tunnustamista, usein samalla psykiatrisella ja lääketieteellisellä sanastolla ja kategorioilla, joiden avulla se tehtiin lääketieteellisesti sopimattomaksi."

"Meidän ei pitäisi tyytyä sanomaan, että valta tarvitsee sellaisia tai tällaisia keksintöjä, tai sitä ja tätä tietoa. Meidän täytyy lisätä, että vallan käyttäminen synnyttää itsessään uutta tietoa ja uusia tiedonhankinnan kohteita, kerryttää uusia informaation arkistoja. ... Valta synnyttää uutta tietoa, ja käänteisesti tietous synnyttää uutta valtaa ja vallan vaikutuksia. Valtaa ei ole mahdollista käyttää ilman tietoa, ja tietoudelle on mahdotonta olla luomatta uutta valtaa."

"Modernille yhteiskunnalle ei ole ominaista se, että se lähettäisi seksuaalisuuden varjoihin, vaan se, että se omistautuu loputtomalle seksuaalisuudesta puhumiselle, mutta samalla esittää seksuaalisuuden "salaisuutena"."

"Todellinen alistaminen syntyy mekaanisesti kuvitellusta suhteesta. Henkilö, joka alistetaan katseen kenttään tietää, että häntä seurataan, ottaa itselleen vastuun vallan rajoista; hän antaa niiden spontaanisti leikkiä itsellään. Hän tatuoi valtasuhteen sieluunsa, jossa hän näyttelee samanaikaisesti kahta roolia, vanginvartijaa ja vankia. Hänestä tulee oman alistamisensa toteuttaja ja metodi."

"Marginaalisuuden lyriikka saattaa löytää inspiraationsa lainsuojattoman imagosta, suuren sosiaalisen vaeltajan, joka vaanii lauhkean ja säyseän järjestyksen rajojen sisällä."

"Valta perustaa dominointinsa ihmisten elämän aikana, sen tapahtumien kiertyessä auki; kuolema on vallan raja, hetki, jonka jälkeinen karkaa sen käsistä. Siksi valta tekee kuolemasta salatuimman ja henkilökohtaisimman osan ihmisten olemassaolosta."

"Poliittiset ja sosiaaliset prosessit, joilla länsi-Eurooppalainen yhteiskuntajärjestys luotiin, eivät ole juurikaan näkyvissä, ne on unohdettu tai niistä on tullut itsestäänselviä tapoja, joihin ei kiinnitetä huomiota. Ne ovat osa meille kaikille tuttua yhteiskunnallista maisemaa, ja me emme enää havaitse sitä. Mutta suurin osa niistä oli aikanaan suuria skandaaleita."

"Nykyisin oikeuslaitos toimii ja oikeuttaa itsensä jatkuvalla viittaamisella johonkin muuhun kuin siihen itseensä, hellittämättömällä ei-oikeudellisten systeemien värväämisellä (psykiatria, lääketiede, sosiologia, valtiotiede, taloustiede, jne.)."

"Toiminnoiltaan rankaisuvalta ei juurikaan eroa parantamisesta tai koulutuksesta."

"Vastarinnat eivät juonnu muutamasta heterogeenisestä periaatteesta, eivätkä ne ole myöskään houkuttimia tai lupauksia, jotka väistämättä petetään. Ne ovat valtaan epäsopivia osia, jotka kaiverretaan valtaan sen vähentymättöminä ja väistämättöminä osina."

"Valta velvoittaa meitä kertomaan ja tuottamaan 'totuuden', valta vaatii sitä ja tarvitsee sitä toimiakseen. Meidät pakotetaan kertomaan 'totuus', me olemme sen rajoittamia, meidät on tuomittu myöntämään 'totuus' tai 'löytämään' se."

"Voidaan sanoa, että kirjailija on ideologian tuote, koska me esitämme hänet vastakkaisena hänen todelliselle historialliselle funktiolleen. Kun historiallinen funktio esitetään hahmona, joka kumoaa funktion, meillä on ideologian tuote. Kirjailija on siten ideologinen hahmo, joka näyttää tavan, jolla me pelkäämme merkitysten lisääntymistä."

"Vangittuna elämänsä laivalle, josta hän ei pääse pakenemaan, mielipuoli lipuu joelle, jolla on tuhansia käsiä, merelle, jossa on tuhansia teitä, suurelle tuntemattomalle, joka on kaiken ulkopuolella. Hän on vanki vapaimpien ja avoimimpien reittien keskellä, sidottu tiukasti loputtomiin risteyksiinsä. Hän on matkustaja vailla vertaa, koska hän on matkan vanki. Maa, johon hän saapuu on tutkimaton, ja kun hän purjehtii pois kotimaastaan, sekin muuttuu tuntemattomaksi. Hänen totuutensa ja kotimaansa ovat aaltojen hedelmättömällä aavalla niiden maiden välillä, jotka eivät voi kuulua hänelle."