Hiljaista pohdintaa

Tekstissä olevat esimerkit ovat monien pakkomielteisten käytännön elämästä otettuja. Pakkomielteisten pakkomielteissä ja pakkotoiminnoissa on usein paljon samanlaista, samankaltaisuutta, rakenteellisia yhteneväisyyksiä, niillä on samantyyppisiä kehityshistoriallisia taustoja  jne., mutta toisaalta niissä on myös suuria määrällisiä, laadullisia, rakenteellisia, psykologisia ja kehityshistoriallisia eroja. Tekstissä käytän pakkomielteistä ja pakkotoiminnoista usein lyhennettä OCD, obsessive compulsive disorder. OCD:n olennaisina piirteinä ovat toistuvien pakkomielteiden ja pakkotoimintojen ilmaantuminen, jotka ovat laadultaan niin vaikeita, että niihin kuluu yli tunti päivässä ja/tai ne aiheuttavat huomattavaa ahdistusta tai haittaa elämälle (DSM-IV-TR, 2000). Pakkomielteet ovat epämiellyttäviä ja ei-toivottuja tungettelevia ja toistuvia ajatuksia, mielikuvia tai impulsseja, jotka yhdistyvät niiden sisäiseen vastustukseen, ja joita on vaikea kontrolloida ja jotka yleensä tuottavat ...

Läpitunkeva negativistinen ja vastustava elämäntyyli seuraa siitä, että potilaan yritykset saada toisilta ihmisiltä jatkuvia myöntyviä reaktioita epäonnistuvat. Lisääntyvässä määrin riitaiset ihmissuhteet yhdessä sen mukana seuraavan itseinhon kanssa aiheuttavat syöksykierteen, josta seuraa hellittämätön tyytymättömyys ja synkkyys. Vain harvoin potilaan mieltä kohentavat hänen suorittamansa anteeksipyynnöt, surullisuus ja (ihmissuhteiden kannalta järkevät) luovuttamiset. Riitaisat negativistit toimivat avoimesti ja suoraan riitelevällä ja kiistelevällä tavalla. Helposti suuttuvina, ja toisia ihmisiä halveksivina ja halventavina persoonallisuuksina kuka tahansa henkilö tai mikä tahansa asia toimii heille keinona purkaa sisäistä ärtymystään. Kaikki kelpaavat heille nalkuttamisen, hyökkäysten ja jopa oikeudenkäyntien objekteiksi. Nämä henkilöt eivät ole pelkästään yleisellä tavalla ärsyttäviä, vaan he ovat tahallisesti ja tietoisesti riitaisia ja vastakkaisia. Ei ole mitenkään yllättävä...

Yhteiskunnat vaativat toimiakseen sääntöjä. Valtiotasolla säännöt muotoutuvat laeiksi ja niihin liittyviksi byrokratioiden ja säännönmukaisten yhteiskunnallisten prosessien yhteiseksi yhteiskunnan säätelyksi. Lait koordinoivat yhteiskunnan toistuvia prosesseja keskenään yhteensopiviksi ja ristiriidattomiksi; määrittelevät sallitun, rajoitetun, säädellyn ja kielletyn; jakavat velvoitteita; allokoivat valtaa, oikeuksia, etuoikeuksia ja tehtäviä; määrittelevät rangaistukset kielletystä; toimivat ylimpänä ja kaikkia osapuolia sitovana maallisena riitojen ja ristiriitojen ratkaisijana, ja joko velvoittavat tai antavat mahdollisuuden käsitellä niitä oikeuslaitoksessa; osallistuvat suoraan ja epäsuorasti suotavan ja epäsuotavan käyttäytymisen ja moraalin määrittelemiseen; toimivat yhteiskunnallisena tyynnyttäjänä ja rauhoittajana rankaisemalla rikollisiksi määriteltyjä henkilöitä; aukaisevat tai sulkevat yhteiskunnallisia kehitysprosesseja; määrittelevät yhteiskuntaa suhteessa muihin yhteisku...

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole välttämättä kuvata valtion syntyä ja kuolemaa, vaan tietyn valtioon liittyvän valtamuodon kuten sosialistisen valtion, nationalistisen valtion, liberaalin valtion, libertaristisen valtion tms. elämänkaarta ja sen syitä yleisesti. Valtiovalta syntyy erilaisten eturyhmien intressien jännitteistä ja kanssakäymisestä. Väkivalta, politiikka, neuvottelut, kauppa, sosiaaliset suhteet, kielet, kulttuurit, etnisyys jne. joko muovaavat jonkin toimivan, valtion kattavan hierarkia- ja organisaatioverkon, tai sitten valtio jakautuu alueittain ja/tai ryhmittäin pienempiin osiin, tai osittain itsehallinnollisiin osiin. Jos valtion kattava suhteellisen stabiili hierarkia- ja organisaativerkko muodostuu, voimme kutsua sitä yhteiskunnan sosiaaliseksi sopimukseksi, jos vallalla on jonkinasteinen laaja hyväksyntä yhteiskunnassa. Valta ei ole jonkin ryhmän "kiinteää omaisuutta", vaan se on etujen vuorovaikutuksen muovaama elävä strategia. Se vaatii säännöll...