Hiljaista Pohdintaa

Hiljaista Pohdintaa

tiistai 21. lokakuuta 2014

Vihaisuuden hyötyjä (edit)


... ja haittoja

Suosittelen lukemaan seuraavan kirjoituksen. Se julkaistiin raakaversiona ja siihen on tehty julkaisun jälkeen monia tärkeitä lisäyksiä ja tarkennuksia, ja tekstiä on hiottu, joten sen lukemisesta saattaa olla hyötyä niillekin, jotka lukivat tekstin pian julkaisemisen jälkeen:

http://hiljaistapohdintaa.blogspot.fi/2014/10/ongelmamagneetti.html

Suuttumisella ja vihalla on seuraavia ominaisuuksia.

Jokaiseen suuttumiseen ja vihaisuuteen liittyy valinta:

a) Voi toimia avoimen aggressiivisesti, ja ehkä käyttää väkivaltaa.

b)  Voi vetäytyä vihaisena ja ehkä kaunaisena. Tähän voi liittyä kieltäytyminen yhteistyöstä ja kommunikoinnista.

c) Voi aloittaa dominointi-kilpailun, esim. taloudellisesti, poliittisesti tai sosiaalisesti.

d) Voi pyrkiä ratkaisemaan tilanteen tai konfliktin rakentavasti tai vähemmän rakentavasti.

e) Voi käyttäytyä passiivis-aggressiivisesti. Passiivis-aggressiivinen voi hidastella asioiden suorittamista; hän voi jättää luvattuja asioita tekemättä; passiivis-aggressiivinen voi tehdä huonosti luvattuja tai velvollisuuksiin kuuluvia asioita; hän voi myöhästellä sovituista tapaamisista; passiivis-aggressiivinen voi antaa epäselviä eleisiin, kosketuksiin ja katseisiin liittyviä signaaleja siitä, että hän haluaa seksiä, mutta sitten kun toinen yrittää aloittaa, passiivis-aggressiivinen tyrmää aloitteen ja/tai syyllistää toista siitä; hän voi unohdella tahallaan asioita; passiivis-aggressiivinen voi sanoa kommentteja, jotka ovat luokkaavan ja halventavan tuntuisia, mutta kuitenkin sellaisia, että jos toinen suuttuu, passiivis-aggressiivinen voi esittää olevansa toisen henkilön aggressiivisuuden syytön uhri tai väittää ettei ymmärrä mistä toinen puhuu; passiivis-aggressiivinen voi sanoa rakastavansa naisystäväänsä, mutta käyttäytyy sen jälkeen tylysti ja välinpitämättömästi häntä kohtaan tai passiivis-aggressiivinen johtaja voi sanoa, että hän aikoo antaa ylennyksen työntekijälleen, mutta pitää sen jälkeen salaa huolen siitä, että työntekijälle ei anneta ylennystä; passiivis-aggressiivinen voi antaa toiselle lahjaksi esim. musiikkilevyn, jonka hän sanoo valinneensa huolella niin, että toinen pitää siitä, mutta todellisuudessa hän on valinnut levyn, jota toinen mahdollisimman suurella todennäköisyydellä inhoaa; passiivis-aggressiivinen voi synnyttää tahallaan ja salaa kaoottisia, vaikeita, ongelmallisia, haitallisia, noloja ja häpeällisiä tilanteita tai epäonnistumisia toiselle; passiivis-aggressiivinen voi murjottaa ja jättää vastaamatta toisen kysymyksiin tai keskustelun aloituksiin; passiivis-aggressiivinen voi jättää auttamatta ystäväänsä kriisitilanteissa jonkin tekosyyn verukkeella (passiivis-aggressiivinen voi esimerkiksi näytellä sairasta); passiivis-aggressiivinen voi provosoida kolmansia osapuolia käyttäytymään huonosti toista henkilöä kohtaan; passiivis-aggressiivinen voi puhua pahaa ystävästä hänen selän takana; passiivis-aggressiivinen voi provosoida toisen käytöksellään ja/tai puheillaan tahallaan vihaisuuteen ja sitten syyttää häntä vihaisuudesta; passiivis-aggressiivinen voi järjestää itselleen onnettomuuksia tai olla tahallisen huolimattomuuden takia onnettomuusaltis, ja tämä aiheuttaa loukkaantumisten, toimintakyvyttömyyksien ja vahinkojen muodossa haittaa toisille ihmisille; passiivis-aggressiivinen voi olla tahallisen alisuoriutuva työssään ja urakehityksessään; passiivis-aggressiivinen voi nalkuttaa kiusallisesti pienistä asioista ja ongelmista, mutta jättää suuret ongelmat huomiotta ja hoitamatta; passiivis-aggressiivinen voi kehittää itselleen tahallisen impotenssiongelman, joka estää seksuaalisen suhteen naisystävän kanssa tai tekee siitä epäsäännöllistä ja epämiellyttävää; passiivis-aggressiivinen voi olla välinpitämätön ystäväänsä kohtaan; kun passiivis-aggressiivisen puoliso joutuu konfliktiin ulkopuolisten kanssa, passiivis-aggressiivinen voi olla neutraali tai puolustaa ulkopuolisia; passiivis-aggressiivinen voi harrastaa läheisyyttä ja seksiä puolisonsa kanssa niin konemaisesti ja kylmästi, että siitä tulee puolisolle epämiellyttävää, ja jos kumppani valittaa tilanteesta, passiivis-aggressiivinen syyttää puolisoaan tunnekylmyydestä ja haluttomuudesta läheisyyteen ja seksiin; passiivis-aggressiivinen voi nukkua ja makailla päivät pitkät viikonloppuina ja lomilla silloin kun pitäisi tehdä jotain yhdessä aviopuolison tai perheen kanssa; passiivis-aggressiivinen voi kuluttaa kaiken aikansa yksin harrastusten parissa siten, että perheelle ei jää aikaa; passiivis-aggressiivinen voi asettaa lapsilleen ja puolisolleen liian vaativia sääntöjä, esim. puhtaus- ja järjestyssääntöjä, joita he eivät pysty noudattamaan, ja sitten syyttää heitä likaisuudesta, huolimattomuudesta ja järjestelmällisyyden puutteesta; passiivis-aggressiivinen voi lähettää anonyymeja loukkaavia sähköposteja tai kirjeitä toiselle henkilölle; passiivis-aggressiivinen voi varastaa ystävältään rahaa ja tavaroita; passiivis-aggressiivinen voi piilottaa aviopuolisonsa tavaroita tai siirtää niitä toiseen paikkaan ja sitten syyttää häntä siitä, että hän on aina myöhässä kun hän ei koskaan muista minne on tavaransa jättänyt; passiivis-aggressiivinen voi lihottaa itsensä tahallaan muodottomaksi tai laihduttaa itsensä langanlaihaksi niin, että se ärsyttää tai huolettaa kumppania; passiivis-aggressiivinen voi pidättää itsellään yhteisiä varoja tai kiristää toista epäsuorasti rahalla ja rahaan liittyvillä asioilla; passiivis-aggressiivinen voi valita itselleen ystäviä, jotka aiheuttavat haittaa, vahinkoa ja häiriötä hänen puolisolleen; passiivis-aggressiivinen voi kiristää kumppaniaan tunteilla epämiellyttäviin tai haitallisiin toimiin, esim. vaatia rakastunutta naisystäväänsä varastamaan kaupoista; passiivis-aggressiivinen voi aiheuttaa puolisolleen tahallaan ongelmia alkoholin ja huumeiden käytöllä; passiivis-aggressiivinen voi jättää rahat tahallaan kotiin niin, että muut joutuvat maksamaan hänen ateriansa ravintolassa; jne. Näissä esimerkeissä passiivis-aggressiivisen salattu viha kohdistui läheisiin, mutta se voi ihan yhtä hyvin kohdistua myös muihin ihmisiin. Passiivis-aggressiivisella on usein vaikeuksia ilmaista suuttumista avoimesti, ja hän saattaa pelätä muiden ihmisten suuttumista, erimielisyyttä tai tuen menetystä. Tai sitten hänellä on juonittelevaan salavihaisuuteen taipuvainen Machiavellimainen luonne, vaikka voisi olla avoimen vihainen.

Passiivis-aggressiivinen keksii aina tekosyitä, selittelyjä, valheita ja keksittyjä tarinoita, joilla hän peittelee passiivis-aggressiivisuuttaan; selittelee sitä pois; luo itsestään kuvaa viattomana uhrina; vierittää syitä omasta negatiivisesta toiminnastaan ja käyttäytymisestään muiden niskaan; ja kylvää toisten mieleen epätietoisuutta ja epäilyä sen suhteen minkälaisia passiivis-aggressiivinen ja hänen luomansa tilanteet todellisuudessa ovat. Vaikka passiivis-aggressiivinen on useimmiten kohtuullisen tietoinen omasta passiivis-aggressiivisuudestaan, hänellä voi kuitenkin samanaikaisesti olla tunne siitä, että passiivis-agressiivisuus vain tapahtuu luonnostaan ja melkein kuin itsestään tapahtumien edetessä; passiivis-aggressiivisuudesta on silloin tullut hänelle lähes automaattinen tapa reagoida moniin tilanteisiin. Samalla passiivis-aggressiivisuuteen liittyvä pahantahtoisuus, jounittelu, pahan tekeminen, kierous, epärehellisyys ja salakähmäisyys hämärtyvät hänen mielessään ja näyttävät neutraalimmilta, tarpeellisemmilta ja oikeudenmukaisemmilta.

Ne, jotka tuntevat vihaa selittävät sen usein sen perusteella mitä heille on tapahtunut ja useimmiten kuvaillut provokaatiot tapahtuivat juuri ennen kuin vihaa alettiin tuntea. Sellaiset selitykset vahvistavat illuusiota siitä, että suuttumisella on pelkästään yksi selvästi rajattu ulkoinen syy. Vihainen henkilö pitää useimmiten vihansa syynä jonkin toisen henkilön (tai henkilöiden) tahallista, henkilökohtaista ja kontrolloitavissa olevaa käytöstä tai puhetta. Vihaisuus laskee kykyä itsensä ja oman tilansa objektiiviseen tarkkailuun, joten se vääristää vihaisen henkilön näkemystä siitä mikä vihan aiheutti. Suuttumiselle on usein monia syitä. Vihaisuuden syntyyn voi olla vaikuttamassa esim. vihaisuuden ja ärtyneisyyden hidas kertyminen arkipäiväisten stressien ja turhautumisten takia; henkilön oma liiallinen suuttumisherkkyys; fyysiset kivut; joidenkin muiden ihmisten aiheuttamien harmien tai pienten loukkausten projisoiminen vihan kohteeseen, todennäköisesti sellaiseen johon viha on sosiaalisesti ja taloudellisesti turvallista purkaa; tulevaisuuden murheet ja ongelmat; psykologisesti satuttavat tai suututtavat lapsuuden muistot, jotka vihainen henkilö yhdistää vihan kohteeseen; vihaisiin esikuviin tai auktoriteetteihin samaistuminen ja heidän imitoimisensa; vihaisen henkilön liioiteltu kuva siitä mihin hän on oikeutettu, joka johtaa hänet helposti konflikteihin muiden kanssa; jne.

Vihaisuus saa ihmiset ajattelemaan positiivisemmin ja rohkeammin. Toiminta näyttää siltä, että se onnistuu todennäköisemmin; uhkat näyttävät vähäisemmiltä; toiminnassa näyttää olevan vähemmän riskejä; ja epäonni näyttää epätodennäköisemmältä. Vihaisen ihmisen itseluottamus ja itsetunto kasvaa, ja minäkuva paranee. Vihaiset ihmiset ottavat toiminnassaan suurempia riskejä ja tekevät optimistisempia riskianalyyseja. Vihaiset ihmiset arvioivat esim. sydäntautiriskiensä olevan vähäisempiä ja saavansa palkankorotuksen todennäköisemmin kuin pelokkaat ihmiset. Tämä taipumus positiivisuuteen heijastuu myös takautuviin tilanteisiin. Vuonna 2005  suoritetussa tutkimuksessa vihaiset henkilöt arvioivat 11.9 - 2001 jälkeiseen vuoteen liittyvän vähemmän terrorismin riskejä kuin pelokkaat tai neutraalit koehenkilöt. Vihaiset ihmiset tuntevat useimmiten olevansa hallitsevammassa, ylemmässä, voimakkaammassa tai paremmassa asemassa kuin vihan kohde, tai vähimmilläänkin tasaväkisessä asemassa. Vihainen ihminen jossain määrin menettää kontrollin käytökseensä, mutta kokee samalla hallitsevansa tilannetta paremmin. Vihaisen ihmisen vihaisuus voi saada hänet ylittämään psykologisia, fyysisiä, sosiaalisia, laillisia, moraalisia, työpaikkaorganisaation tms. rajoja.

Kuuma ilmasto lisää ihmisten ärtyisyyttä ja vihaisuutta. Kylmä ilma vähentää ihmisten ärtyisyyttä ja vihaisuutta.

Ryhmien välisissä suhteissa vihaisuus saa ihmiset ajattelemaan negatiivisemmin ulkopuolisista, luottamaan vähemmän ulkopuolisiin ja liittämään ulkopuolisiin vähemmän myönteisiä ominaisuuksia. Kun ryhmä kilpailee toisen ryhmän kanssa, sen jäsenet tuntevat enemmän vihaa, jos se on vahvempi ryhmä, ja vähemmän vihaa, jos se on heikompi ryhmä. Viha saa ihmiset syyttämään toisen henkilön negatiivisesta käyttäytymisestä normaalia enemmän hänen luonnettaan ja ottamaan normaalia vähemmän huomioon hänen olosuhteensa. Pelko ja surullisuus saa ihmiset syyttämään toisen henkilön negatiivisesta käytöksestä normaalia vähemmän hänen luonnettaan ja ottamaan normaalia enemmän huomioon hänen olosuhteensa. Silti pelokkaat ja surulliset ihmisetkin useimmiten syyttävät henkilön negatiivisesta käytöksestä enemmän hänen luonnettaan kuin hänen olosuhteitaan. Vihaiset ihmiset luottavat enemmän stereotypioihin (näkevät ryhmien jäsenet enemmän samanlaisina), kiinnittävät vähemmän huomiota yksityiskohtiin ja enemmän huomiota pinnalliseen. Pelko ja surullisuus edistävät analyyttista ajattelua, mutta vihaisuus heikentää sitä. Vihaisuus laskee älykkyyttä, ja voi saada aikuisen ihmisen toimimaan psykologisesti samalla tavalla tai tasolla kuin lapsi tai murrosikäinen.

Vihaisella ihmisellä on taipumus odottaa sellaisia tilanteita, jotka aiheuttavat hänelle vihaa. Hänellä on taipumus pitää vihaa aiheuttavia tulevaisuuden tilanteita todennäköisempinä kuin esim. surullisia tai pelottavia tilanteita. Vihaisella ihmisellä on taipumus syyttää muita henkilöitä ongelmistaan ja negatiivisista tunteistaan. Tämä voi synnyttää kierteen, jossa vihaisen henkilön toisten ihmisten syyttäminen saa hänet entistä vihaisemmaksi, joka saa hänet syyttämään muita vielä enemmän, joka lisää hänen vihaisuuttaan, jne. Kun ihmiset ovat tietyssä tunnetilassa, heillä on taipumus kiinnittää huomiota asioihin ja muistaa asioita, joilla on sama tunnelataus; tämä pätee myös vihaan. Jos henkilö suostuttelee vihaista henkilöä, hänen kannattaa käyttää mieluummin sanomaa, joka herättää suuttumusta kuin sanomaa, joka herättää esim. myötätuntoa tai surullisuutta. Toisin kuin muut negatiiviset tunteet, jotka ohjaavat kiinnittämään lisää huomiota kaikkiin negatiivisiin tapahtumiin, viha lisää huomion kiinnittämistä vain suuttumusta aiheuttaviin tapahtumiin.

Vihaisuus saa henkilön haluamaan enemmän sitä objektia, johon viha kohdistuu. Hollantilaisessa tutkimuksessa koehenkilöiden vihaisuutta tai pelokkuutta lisättiin näyttämällä heille vihainen tai pelokas kasvokuva, ja sen jälkeen heille näytettiin kuva satunnaisesta esineestä. Kun koehenkilöiden vihaisuutta lisättiin, he ilmoittivat haluavansa satunnaisen esineen enemmän kuin kuin koehenkilöt, joiden pelokkuutta lisättiin. Kuten muitakin tunteita, vihaisuutta voidaan teeskennellä tai liioitella. Hochschildin ja Suttonin tutkimuksessa osoitettiin, että vihaisuuden näyttäminen muille on todennäköisesti tehokas manipulointistrategia; sillä voidaan muuttaa ja muotoilla muiden ihmisten mielipiteitä ja asenteita (esim. vihainen asenne neuvotteluissa tai toisen osapuolen vihaisuus ystävyyssuhteessa). Keatingin tutkimuksessa havaittiin, että vihaiset kasvot tulkittiin voimakkaiksi ja korkeassa sosiaalisessa asemassa oleviksi. Larissa Tiedensin tutkimuksen mukaan tunteiden näyttämisellä on selvä vaikutus valta-asetelmiin yhteiskunnassa. Hänen tutkimuksensa mukaan ihmiset, jotka vertasivat tarinoita vihaisista ja surullisista henkilöistä, olivat sitä mieltä, että vihaisilla henkilöillä on korkeampi sosiaalinen status. Vihaisen henkilön vihaisuus legitimoi ihmisten mielissä hänen mielipiteitään ja käytöstään. Tiedensin toisessa tutkimuksessa koehenkilöille näytettiin joko vihaisen tai surullisen henkilön kuvaa. Koehenkilöillä oli taipumus ilmaista tukensa enemmän vihaiselle kuin surulliselle henkilölle. Tämä johtui siitä, että koehenkilöt pitivät vihaista henkilöä kyvykkäänä ja pitivät häntä siten korkeamman statuksen henkilönä.

Vihaisuus voi lisätä henkilön menestymismahdollisuuksia neuvotteluissa. Tiedensin tutkimus osoitti, että vihaisia henkilöitä pidetään taipumattomina, dominoivina, itsepintaisina ja voimakkaina. Koehenkilöillä oli taipumus antaa helpommin periksi niille henkilöille, joita he pitivät voimakkaina ja itsepintaisina kuin niille, joita he pitivät pehmeinä ja alistuvina. Koehenkilöt tekivät myös enemmän myönnytyksiä vihaisille henkilöille kuin niille, jotka olivat neutraaleja. Ihmiset tekevät tunteisiin liittyvällä informaatiolla johtopäätöksiä siitä minkälaisia rajoja, taipumuksia, kykyjä ja potentiaaleja toisilla ihmisillä on, ja he sovittavat omat vaatimuksensa neuvotteluissa sen mukaisesti. Van Kleefin tutkimuksessa koehenkilöt olivat keskimäärin joustavampia vihaiselle henkilölle kuin onnelliselle henkilölle.

Suomalaiset ja monet muut eurooppalaiset ovat kehittyneet ympäristöissä, joissa tärkeintä on ollut hankkia riittävästi ruokaa ja energianlähteitä pitkän syksyn, talven ja kevään varalle, rakentaa kylmille ja sateisille ajanjaksoille sopivia asumuksia, valmistaa kylmiin ja sateisiin olosuhteisiin sopivia vaatteita, jne. Kilpailu muiden ihmisten tai yhteisöjen kanssa on ollut suomalaisille vähemmän tärkeää. Suomalaisille tärkeimmät ja arvostetuimmat luonteen ominaisuudet ovat ahkeruus ja sitkeys, joiden avulla on tehty kovaa työtä, taisteltu luonnonvoimia vastaan ja kestetty vaikeita olosuhteita. Perhe on suomalaisten tärkein sosiaalinen yksikkö, ja sen ulkopuoliset sosiaaliset siteet ovat olleet suhteellisen heikkoja ja löyhiä. Suomalaisille ideaali mies on ahkera, sitkeä, sisukas ja kova työntekijä, joka pystyy hankkimaan itsenäisesti tai yhdessä vaimon kanssa runsaan elannon perheelleen. Ahkeruus ja sitkeys ovat tavallaan suomalaisten elämänvoima. Historiallisesti ilman ahkeruutta, sitkeyttä ja kovaa työntekoa suomalaiset olisivat kuolleet, eläneet puutteessa ja köyhyydessä, joutuneet elämään yksin ilman perhettä, sairastuneet, pudonneet alhaiseen sosiaaliseen statukseen, tms. Jos suomalaista väitetään laiskaksi, pehmeäksi, saamattomaksi ja helposti periksiantavaksi, se on suurimpiin kuuluva loukkaus. Jos ahkeraa ja sitkeää suomalaista pyydetään luopumaan jollain verukkeella ahkeruudesta ja sitkeydestä, pyyntö on suomalaisen mielestä järjetön, kohtuuton ja loukkaava. Ei suomalainen halua luopua perustavanlaatuisesta identiteetistään, elämänvoimastaan, hyvistä saavutuksistaan, sosiaalisesta statuksestaan, työstään jne.

Suomalaiset pitävät yllä sosiaalisia suhteita perheen ulkopuolisiin ihmisiin yleisillä käyttäytymissäännöillä, ja sosiaalisilla vaatimuksilla ja odotuksilla. Suomalaiset suhtautuvat perheen ulkopuolisiin ihmisiin useimmiten lähtökohtaisesti positiivisesti. Suomalaisille vihalla on positiivinen merkitys useimmiten lyhytkestoisissa, rajatuissa ja perustelluissa sosiaalisissa tilanteissa, esimerkiksi silloin kun joku on rikkonut merkittävällä tavalla sosiaalisia normeja vastaan. Suomalaiset suhtautuvat kuitenkin yleisesti negatiivisesti vihaan. Liiallinen, pitkäkestoinen ja perusteeton viha hajottaa suomalaisten löyhiä sosiaalisia suhteita, rikkoo yleistä rauhaa, estää yhteistoimintaa ja sotkee suomalaisten sosiaalista järjestystä. Suomalaiset voivat olla yksilöinä pitkävihaisia, ja se on joskus tarpeenkin, mutta se on silloin yksilöllistä vihaa, ei yhteisön määräämää, edistämää ja/tai palkitsemaa. Suomalaiset tuomitsevat usein liiallisen vihan moraalisesti esim. sanomalla "Sinä olet täynnä vihaa", "Sinä suutut mitättömän pienistä asioista", "Sinä olet aina vihainen" tai "Sinä riitelet kaikkien kanssa, ja se johtuu vihaisuudestasi". Suomalaisten perinteisessä kilpailussa luonnonvoimia vastaan vihalla on rajoitettu merkitys. Jonkin vaikean luonnonesteen sattuessa tielle suomalainen vihastuu ja sisuuntuu, ja nujertaa esteen vihaisuudellaan. Useimmiten suomalaisten työ on vaatinut tasaista, kestävää ja sitkeää luonnetta, ei vihaisuutta. Suomalaiset käyttävät joskus vihaisuutta strategiana kilpaillessaan statuksista ja valta-asemista organisaatioissa. Silloin suomalaiset kilpailevat toisia ihmisiä vastaan, ja ovat silloin lähimpänä, mutta silti kaukana kovien etnisten kilpailijoiden vihaisuudesta.

Lähi-idän kovan etnisen kilpailun alueilla ryhmät kilpailevat niukoista resursseista toisia ryhmiä vastaan. Yhteisöjen ja ihmisten välinen kilpailu on tärkein ja kovin kilpailun muoto. Lähi-idässä viha ulkopuolisia kohtaan on useimmiten ikuista, se ilmenee ilman syytä / se on automaattista ja se on usein intensiivistä. Uskonto saattaa määrätä, pitää suotavana tai sallia vapaasti ulkopuolisten vihaamisten. Viha on miehekkyyden ja voiman merkki. Vihalla on etnisessä kilpailussa monia hyötyjä. Viha on tekee selvän psykologisen, sosiaalisen, poliittisen,  uskonnollisen ja ehkä taloudellisenkin eron yhteisöjen välille. Tällöin ulkopuolisten uskontoa, ideologiaa, taivuttelua, suostuttelua, manipulointia, poliittista painostusta, taloudellisia insentiivejä tms. ei hyväksytä, jos ne heikentävät, korruptoivat, muuttavat tai sotkevat omaa yhteisöä, sen sosiaalisia suhteita, sen taloudellista toimintaa ja/tai sen sääntöjä, tapoja ja uskontoa. Viha ulkopuolisia kohtaan auttaa pitämään yllä endogamiaa tai osittaista endogamiaa, jolloin yhteisöjen vahvat sukulaisuuteen, läheiseen etnisyyteen ja samaan uskontoon perustuvat sosiaaliset ja taloudelliset suhteet kestävät. Viha estää ottamasta ulkopuolisia luotetuiksi ystäviksi; vain oman yhteisön jäsenet voivat olla luotettuja ystäviä. Tämä ei kuitenkaan estä yhteisölle ja sen jäsenille hyödyllisiä taloudellisia ja poliittisia suhteita ulkopuolisiin, tai hyödyllisiä transaktioita ja sopimuksia heidän kanssaan. Viha toimii ulkopuolisten yhteisöjen muodostamien sotilaallisten, rikollisten tms. uhkien ennaltaehkäisijänä ja vastavoimana, ja puolustuksen ja hyökkäysten motivoijana. Viha luo psykologisen laajentumispaineen omalle etniselle ryhmälle ja uskonnolle. Viha saa yhteisön jäsenet helposti syyttämään yhteisön omista ja itseaiheutetuista ongelmista ulkopuolisia. Tällöin oma yhteisö näyttäytyy hyvänä, viattomana ja oikeassa olevana, ja ulkopuoliset pahoina, huonoina ja kavalina (Tai pahempina, huonompina ja kavalampina kuin he todellisuudessa ovat. Vaikka tästä on useimmiten lyhyellä tähtäimellä hyötyä yhteisölle etnisessä kilpailussa, pitkällä tähtäimellä siitä on monenlaista haittaa). Viha pakottaa tai painostaa ulkopuolisia tekemään myönnytyksiä, kompromisseja, antamaan periksi tai antautumaan. Viha painostaa tai pakottaa ulkopuolisia kääntymään ryhmän uskontoon. Viha auttaa yhteisöä saamaan neuvotteluissa ja politiikassa tahtonsa läpi. Viha nostaa etnisessä kilpailussa yhteisön ja sen jäsenten sosiaalista statusta ulkopuolisten silmissä. Jos ulkopuolisten viha heikkenee ja laimentuu, se on merkki siitä, että yhteisön vihan täytyy kasvaa ja laajentua täyttämään ulkopuolisten surkastuvan vihan luoma valtatyhjiö. Ulkopuolisten vihan väheneminen on heikkouden, korruptoituneisuuden, hedonismin ja pehmeyden signaali, jota käytetään opportunistisesti hyväksi laajentumalla ja valloittamalla. Viha antaa yhteisön jäsenille vaikeissakin konfikteissa ulkopuolisten kanssa rohkeutta, itseluottamusta ja optimistisuutta. Yhteisön jäsenten viha herättää ulkopuolisissa arvostusta, kunnioitusta ja pelkoa. Viha auttaa yhteisön auktoriteetteja nousemaan hallitseviin valta-asemiin valtioissa tai imperiumeissa. Viha laskee älykkyyttä ja asioiden analyyttistä käsittelyä, joten yhteisön jäsenten on tasapainotettava viha viekkauden, oveluuden ja älykkyyden tarpeiden kanssa. Yleisesti ottaen ne ryhmät, jotka ovat suuria, dominoivia ja hallitsevia, painottavat enemmän vihaa ja voimaa kuin viekkautta, oveluutta ja älykkyyttä, ja ne ryhmät, jotka ovat pienempiä, valta-asemien ulkopuolella, tai sotilaallisesti ja poliittisesti heikompia painottavat enemmän viekkautta, oveluutta ja älykkyyttä kuin vihaa ja voimaa. Koska suurten ja hallitsevien ryhmien viha laskee niiden älykkyyttä, pienten ryhmien älykkyyden, viekkauden ja oveluuden vaikutus lisääntyy entisestään.  On melko tavallista, että pienempien ja heikompien ryhmien jäsenet päätyvät älykkyyden, oveluuden, juonittelun, taitavuuden, tietojen ja etnisten yhteistyöverkostojen avulla hallitsemaan suurempia ja voimakkaampia ryhmiä korkeiden tai korkeimpien valta-asemien avulla. Yhteisöjen sisällä pyritään korostetusti rauhaan, ystävällisyyteen, hyvään tahtoon, oikeudenmukaisuuteen, vastavuoroisuuteen, auttamiseen, epäitsekkyyteen, rehellisyyteen jne. Se muodostaa jyrkän kontrastin suhteessa ulkopuolisia kohtaan tunnettuun vihaan. Viha on lähi-idän etnisille ryhmille samanlainen elämänvoima kuin ahkeruus ja sitkeys on suomalaisille. Heidän toinen elämänvoimansa ovat vahvat ja hyvät sosiaaliset suhteet yhteisöjen sisällä. Viha auttaa lähi-idän etnisiä ryhmiä menestymään, säilymään hengissä, laajenemaan, turvaamaan omat etunsa jne. Jos lähi-idän etnisiä ryhmiä pyydetään luopumaan vihastaan, se on sama kuin heitä pyydettäisiin antautumaan, häviämään ja kuolemaan ulkopuolisten ryhmien vihan ja voiman paineessa. Se olisi sama kuin jos pyytäisimme suomalaisia olemaan laiskoja, periksiantavia ja lopettamaan työnteon, ja kuolemaan nälkään ja puutteeseen. Vihalla ei tässä kontekstissa tarkoiteta sitä, että yhteisön jäsenet vihaisivat yhtäjaksoisesti ja joka päivä ulkopuolisia. Kyse on enemmänkin vihaavasta yleisestä asenteesta, joka manifestoituu vihan tunteina relevanteissa tilanteissa.

Koska eurooppalaiset ovat heikkoja etnisiä kilpailijoita ja kaiken lisäksi korkean elintason, liberaalin kulttuurin ja hedonismin degeneroimia, se toimii tietyille maahanmuuttajaryhmille motiivina vihan lisäämiseen ja laajentumiseen.

Eurooppalaisilla on taipumus käsitellä vihaa traditioidensa mukaisesti moraalisena ja sosiaalisena ongelmana, mutta kansainvälistyvässä ympäristössä sitä tulisi käsitellä yhtenä merkittävänä etnisenä kilpailutekijänä ja etuna. Tiettyjen maahanmuuttajaryhmien vihan moralisointi on todennäköisesti melkein yhtä hyödytöntä kuin leijonan aggressiivisuuden moralisointi. Leijona on sellainen kuin se on, moralisoitiinpa sen käytöstä tai ei.

Suomalaisten on suotavaa muuttaa monietnisessä ympäristössä jonkin verran traditioitaan, tottumuksiaan, tapojaan ja perinteistä moraaliaan. Suomalaiset tarvitsevat kansainvälistyvässä ympäristössä enemmän ja kestävämpää vihaisuutta suojellakseen itseään, menestyäkseen kilpailussa, turvatakseen asemansa ja etunsa, ja säilyttääkseen olemassaolonsa, mutta se on tasapainotettava älykkyyden, oveluuden ja osaamisen vaatimusten kanssa. Jälkimmäiset ovat suomalaisille tärkeämpiä. Viime kädessä älykkyyden täytyy hallita tunteita. Vihaisuudella on positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia, ja negatiivisten vaikutusten tietoinen karsiminen pois on tärkeää. Suomalaiset tarvitsevat kansainvälistyvässä ympäristössä vahvempia sosiaalisia siteitä ja yhteisöjä.

36 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

https://www.youtube.com/watch?v=XtIw5AkUEsE

Valkea kirjoitti...

Edit on lisäyksiä ja muutoksia seuraaviin kohtiin:

"Passiivis-aggressiivisella on usein vaikeuksia ilmaista suuttumista avoimesti, ja hän saattaa pelätä muiden ihmisten suuttumista, erimielisyyttä tai tuen menetystä. Tai sitten hänellä on juonittelevaan salavihaisuuteen taipuvainen Machiavellimainen luonne, vaikka voisi olla avoimen vihainen."

"Viha saa yhteisön jäsenet helposti syyttämään yhteisön omista ja itseaiheutetuista ongelmista ulkopuolisia. Tällöin oma yhteisö näyttäytyy hyvänä, viattomana ja oikeassa olevana, ja ulkopuoliset pahoina, huonoina ja kavalina (Tai pahempina, huonompina ja kavalampina kuin he todellisuudessa ovat. Vaikka tästä on useimmiten lyhyellä tähtäimellä hyötyä yhteisölle etnisessä kilpailussa, pitkällä tähtäimellä siitä on monenlaista haittaa)"

"Yleisesti ottaen ne ryhmät, jotka ovat suuria, dominoivia ja hallitsevia, painottavat enemmän vihaa ja voimaa kuin viekkautta, oveluutta ja älykkyyttä, ja ne ryhmät, jotka ovat pienempiä, valta-asemien ulkopuolella, tai sotilaallisesti ja poliittisesti heikompia painottavat enemmän viekkautta, oveluutta ja älykkyyttä kuin vihaa ja voimaa. Koska suurten ja hallitsevien ryhmien viha laskee niiden älykkyyttä, pienten ryhmien älykkyyden, viekkauden ja oveluuden vaikutus lisääntyy entisestään."

Anonyymi kirjoitti...

Jokaisen eurooppalaisen pitäisi lukea tämä kirjoitus. Monien suomalaisten (ja muidenkin eurooppalaisten) yksi ongelma on se, että he katsovat maailmaa liikaa omien linssiensä läpi. He eivät ymmärrä, että mistä nämä ongelmat esim. maahanmuuton suhteen pohjimmiltaan johtuvat.

Kun ilmaisella rahalla elävät maahanmuuttajat mellakoivat, niin eurooppalainen saattaa ajatella, että se on hänen syynsä. Hän ei ole antanut tarpeeksi omista resursseistaan. Hän syyttää siitä itseään, vaikka ongelma on oikeasti se, että maahanmuuttajat syyttävät kantaväestöä ongelmista, jotka he ovat itse luoneet. Ongelma ei ole kantaväestö, vaan maahanmuutajat itse.

Suomalaiset opetetaan olemaan lähtökohtaisesti reiluja ja kohteliaita kaikkia ihmisiä kohtaan. Suomalaisen on vaikea ymmärtää, että monissa maissa on ihan hyväksyttyä olla tyly, paha, epäkohtelias ja epärehellinen väärään etniseen ryhmään (eli ulkoryhmään) ja uskontoon kuuluvaa ihmistä kohtaan. Reilu meininki kuuluu tosi asiassa vain eurooppalaisten elämään.

Muuten, maahanmuuton yksi ongelma on kuulemma työpaikkojen puute. Miksi aina odotetaan, että kantaväestö luo kaiken tuottavan (työpaikat jne) ja antaa siitä sitten muillekin? Miksi maahanmuuttajat eivät perusta menestyviä vientiyrityksiä, luo korkeaa teknologiaa jne? Miksi maahanmuuttajien puolustajat eivät koskaan kysy itseltään, että miksi he eivät vaadi maahanmuuttajia luomaan itse menestyviä vientiyrityksiä ja korkeaa teknologia?

Voisiko yksi syy olla, se, että he aavistelevat sitä, minkä me tiedämme faktaksi (ÄO-erot jne)? Mutta he eivät uskalla tai halua ajatella asiaa loppuun, joten on helpompi syyttää kantaväestöä?

Kommentoija

vieras kirjoitti...

Miten arvioisit muutamia esimerkkejä etnisistä ryhmistä ja niiden toimintamekanismeista: juutalaiset (aina ja kaikkialla), armenialaiset (myös Iranin armenialaiset ja muut ulkoarmenialaiset), kiinalaiset (myös ulkokiinalaiset) ja kurdit (Turkin, Syyrian ja Irakin sekä Iranin kurdit)?

Miten hyvin nämä kansat ovat onnistuneet tasapainoilemaan siinä että toisessa vaakakupissa punnukset ovat älykkyys, oveluus ja viekkaus, kun toisessa vaakakupissa punnukset ovat viha ja voima?

Ovatko juutalaiset onnistuneet siinä tasapainottelussa parhaiten? Huolimatta toistuvista vainoista ja siirtymisistä paikasta toiseen he ovat kyenneet turvaamaan olemassaolonsa. Siihen tarvitaan älykkyyttä, oveluutta ja viekkautta.

Vanhan Testamentin aikana juutalaiset tajusivat vihan ja voiman merkityksen. Vielä Uuden Testamentin tapahtumien jälkeenkin koska he pistivät roomalaisille hanttiin vaikka joutuivat sittemmin maanpakoon.

Maanpaossa tuo viha ja voima taisi olla unohduksissa siihen asti kun Israel perustettiin. Valtion pyörittämisessä heidän on otettava huomioon se että Lähi-itä on vihaan ja voimaan perustuva machokulttuurin alue. Siellä pelataan olosuhdeiden ehdoilla. Siksi Israel on hampaisiin asti aseistettu ja sillä on hätävarana 400 ydinkärkeä. Muuten sitä ei oteta tosissaan.

Valkea kirjoitti...

Vieras,

juutalaiset, armenialaiset, ja kaikki kurdit painottuvat enemmän oveluuteen ja älykkyyteen kuin vihaan ja voimaan. Vaikka ulkokiinalaisilla on kyllä oveluuttakin, heidän menestyksensä perustuu enemmän tehokkaaseen yhteistyöhön, älykkyyteen, ahkeruuteen, lähes fanaattiseen suhtautumiseen opiskeluun ja hyviin liikemiesvaistoihin- ja taitoihin.

Valkea kirjoitti...

Kommentoija,

sikäli kuin joillain liberaaleilla on aavistuksia tai tietoja siitä, että monilla etnisillä ryhmillä on alempi ÄO kuin suomalaisilla, he uskovat tai toivovat tunnepitoisesti, että jos olemme hiljaa asiasta tai teeskentelemme, että kaikki ovat samalla tasolla, ongelma katoaa. Näin ei tietenkään ole.

Maahanmuuttajien menestystarinat yritysmaailmassa ovat suhteessa suomalaisiin harvinaisia. Pelifirma Roviota mainostettiin mediassa monietnisenä liberaalina menestystarinana vielä jonkin aikaa sitten. Sinne oli tarkoituksella palkattu mahdollisimman monen etnisen ryhmän työntekijöitä liberaalien ideaalien mukaisesti. Firmaa pidettiin mediassa luovan bisneksen edelläkävijänä ja keihäänkärkenä. Juuri äsken lehdissä oli tietoja siitä, että Roviolla menee todella huonosti, ja se on joutunut lomauttamaan 130 henkilöä. Myynti on laskenut roimasti. Kävi ilmi, että firma oli vain rahastanut sillä yhdellä onnekkaalla ideallaan, Angry Birdsillä, niin kauan kuin sitä kesti, ja oli ollut kyvytön luomaan uusia ideoita, uusia pelejä ja uudistumaan yrityksenä. Rovion monietniset työntekijät epäonnistuivat, kuten myös liberaali utopia.

Valkea kirjoitti...

Edit, seuraavan lauseen lisäys: "Vihaisen ihmisen vihaisuus voi saada hänet ylittämään psykologisia, fyysisiä, sosiaalisia, laillisia, moraalisia, työpaikkaorganisaation tms. rajoja."

Anonyymi kirjoitti...

Kirjoitit jonkun toisen kirjotuksen kommenttiosastossa, että suomalaisilla on erilaisia vääriä luuloja eri etnisistä ryhmistä ja uskonnoista. Mitkä ryhmät ja uskonnot ovat kyseessä ja millaisia ne väärät luulot ovat? (Vaikka muutama kaikkein yleisin?).

Et ole varmaan samaa mieltä Ruukinmatruunan kanssa, joka ajattelee, että kristinusko on heikko uskonto?

Kommentoija

vieras kirjoitti...

Onko niin että jotain paikkaa dominoiva etninen ryhmä pärjää sillä että sillä on vihaa ja voimaa? Sellainen ei siis tarvitse älykkyyttä, oveluutta eikä viekkautta, tai ei ainakaan koe tarvitsevansa?

Juutalaiset, armenialiset, kurdit ja ulkokiinalaiset ovat aikojen saatossa olleet tekemisissä sellaisten etnisten ryhmien kanssa jotka ovat vihan ja voiman hallitsemia. Siksi juutalaiset, armenialaiset, kurdit ja ulkokiinalaiset ovat joutuneet omaksumaan älykkyyden, oveluuden ja viekkauden joiden avulla he ovat selvinneet tilanteista.

Miten voidaan parantaa suomalaisten älykkyyttä, oveluutta ja viekkautta? Onko siihen mitään täsmälääkettä? Tuovatko etnosentrisyys, endogamia ja kristinusko täsmälääkkeen joilla voi nostaa älykkyyttä, oveluutta ja viekkautta?

Valkea kirjoitti...

Kommentoija,

monet suomalaiset kuvittelevat, että kaikki ulkomaalaiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia kuin suomalaiset, heillä on vain joitain suomalaisista poikkeavia ulkoisia ja pinnallisia piirteitä, kuten pukeutuminen, tavat (tavat ovat todellisuudessa usein heijastuma syvemmistä luonteen eroista), ihonväri, tukka, kehon tyyppi tms. Siten tällaisilla suomalaisilla on harhaluuloja kaikista ulkomaalaisista, myös vieressä asuvista ruotsalaisista ja venäläisistä, puhumattakaan kaukaisemmista arabeista ja afrikkalaisista.

Nykyiset liberaalikristityt ovat käytännössä luopuneet kristinuskosta ja alkaneet palvomaan kristinuskon ulkoiseen kaapuun puettua liberalismia. Suurin osa nykyisistä "kristityistä" on liberaalikristittyjä. Se on heikko "uskonto", ja tätä Ruukinmatruuna tarkoittaa puhuessaan "heikosta kristinuskosta". Hän ei osaa erottaa liberaalia "kristinuskoa" kristinuskosta. Se kristinusko, joka vallitsi Euroopassa 1000-1900 oli vahvaa. Tämän ajan loppupuolella oli kuitenkin jo ensimmäisiä merkkejä kristinuskon liberalisoitumisesta.

vieras kirjoitti...

Onko perimmäinen syy kristinuskon vesittymiseen siinä systeemissä jota kutsutaan korvausteologiaksi tai liberaaliteologiaksi?

Onko se yksi syy mm. sille miksi natsit kaappasivat Saksan protestanttiset kirkkokunnat, muodosti niistä valtakunnankirkon ja määräsi sen palvomaan Hitleriä? Katoliset taisivat pystyä hieman pistämään hanttiin kun ne yrittivät saada tukea paavilta.

Saksan aidosti kristilliset piirit eivät onnistuneet estämään Hitlerin valtaannousua ja puolustamaan juutalaisia. Ne jotka yrittivät, kuten Dietrich Bonhoeffer, heille kävi huonosti.

Valkea kirjoitti...

Vieras,

viha ja voima, ja oveluus, viekkaus ja älykkyys eivät ole toisiaan poissulkevia, kyse on vain siitä kumpaa jokin ryhmä painottaa enemmän. Esim. sunnimuslimit ovat monissa lähi-idän maissa hallitsevassa asemassa ja painottavat siten enemmän vihaa ja voimaa kuin oveluutta ja älykkyyttä, mutta voivat siitä huolimatta olla myös ovelia ja älykkäitä toimissaan. Kurdit ovat monissa lähi-idän maissa vähemmistönä ja/tai heikommassa asemassa ja painottavat siten enemmän oveluutta ja älykkyyttä, mutta voivat siitä huolimatta olla toimissaan myös vihaisia ja käyttää voimaa tai valtaa (esim. kurdien sissisota Turkissa ja osallistuminen Iranin hallitsemiseen).

Suomalaisten sopeutuminen muiden etnisten ryhmien kilpailuun lähtee siitä, että tehdään selvä ero oman etnisen ryhmän ja muiden välille. Jeesus teki selvän eron oman etnisen ryhmän ja muiden välille, joten hän on hyvä esimerkki tässä asiassa. Esran kirja (luvut 9-10) opastaa endogamiaan. Jeesus noudatti periaatteessa Esran sääntöjä, vaikka ei mennyt naimisiin. Endogamia lisää etnistä kilpailukykyä ja sen avulla voidaan parantaa älykkyyttä, kuten juutalaisten yhteisöjen endogamia osoittaa. Endogamian avulla ryhmän olemassaolo säilyy, ja sen kulttuuri, tavat ja säännöt säilyvät ja kehittyvät. Endogamian avulla ryhmä voi puolustaa parhaiten omia etujaan monietnisessä ympäristössä.

Osa älykkyydestä suunnataan monietnisen toimintaympäristön vaatimuksiin. Oveluus on älykkyyden tietynlaista käyttämistä silloin kun oveluutta tarvitaan tai siitä on hyötyä.

Valkea kirjoitti...

Vieras,

Perimmäinen syy kristinuskon liberalisoitumiseen on niissä 'valistusajan' filosofeissa, jotka alkoivat dekonstruoida kristinuskoa, nähdä sen vain manipuloinnin ja vallankäytön välineenä, ja jotka pyrkivät joko saamaan sen haltuunsa omaksi manipulointivälineekseen tai hävittämään sen kokonaan. Tätä perintöä jatkoivat Nietzschen kaltaiset filosofit ja intellektuellit, jotka pyrkivät luomaan mahdollisimman halveksittavan kuvan kristinuskosta.

Korvausteologia oli marxilaisten tai marxilaisesti voimakkaasti värittyneiden pappien soluttautumista katoliseen kirkkoon. Se heikensi ja murensi kristinuskoa liberalisoimalla sitä lisää. Hitler halusi kristinuskosta oman manipulointivälineensä muiden manipulointivälineidensä joukkoon. Se olisi heikentänyt ja hajottanut kristinuskoa, jos Hitlerillä olisi ollut pysyvää vaikutusta.

vieras kirjoitti...

Korvausteologian väitetään alkaneen 100-luvulla kun silloin joku väitti että Jumala on hylännyt juutalaiset omana kansanaan ja ottaneet kristityt tilalle. Seurakunta eli kristityt on siis "uusi Israel" jolle kuuluvat ne Jumalan antamat siunaukset jotka oli aiemmin annettu Israelille. Sen sijaan Jumalan langettamat kiroukset kuuluvat juutalaisille esim. siitä syystä että he tappoivat Jeesuksen.

Valkea kirjoitti...

Vieras,

oletin, että puhuit vapautuksen teologiasta, jolla pyrittiin muuttamaan kristinusko marxilaisuudeksi tai marxilaiseen suuntaan, ts. korvaamaan kristinusko marxilaisuudella:

http://en.wikipedia.org/wiki/Liberation_theology

Jeesus siirsi Jumalan valinnan kristityille, Matteus 21:43-45.

vieras kirjoitti...

Se mitä tarkoitin, on tuolla:

http://en.wikipedia.org/wiki/Supersessionism

Tuo 100-luvulla elänyt oli kirkkoisä Justinus Marttyyri. Edellisessä viestissä en muistanut nimeä.

Sametti kirjoitti...

Erittäin mielenkiintoinen analyysi suomalaisten ja muiden kansojen luonteesta. On jännä ajatus, että kansat olisivat kehittyneet tietynlaisiksi evoluution kautta.

Minä olen suomalaisten mittapuulla erittäin aggressiivinen ihminen. Minusta tuntuu, että valtaosa suomalaisista kokee minut erittäin epämiellyttävänä tämän piirteen vuoksi. Suomalaisia on mm. melkein mahdoton provosoida ja olen koko ikänäni tavannut vain yhden käden sormilla laskettavan määrän ihmisiä, jotka ovat pistäneet minulle mitenkään vastaan. Pystyn melkein aina hallitsemaan kaikkia sosiaalisia tilanteita.

Olen näissä mamujutuissa sitä mieltä, että kaikki sivistynyt keskustelu on käyty jo ajat sittenja nyt on aika tarttua aseisiin ja panna kova kovaa vastaan. Minä olen siihen valmis. Onko kukaan muu?

Tuo, mitä sanoit siitä, että kristinusko oli aikaisemmin vahvaa, mutta ei enää, oli kokonaan uutta. Tuosta olisi mahtavaa lukea pitempi kirjoitus.

Valkea kirjoitti...

Sametti,

suomalaiset tarvitsevat enemmän vihaa ensisijaisesti nujertaakseen poliittisia ja yhteiskunnallisia konventioita itsessään, omassa toiminnassaan; sanoakseen, että nykyinen politiikka on tullut tiensä päähän; ajaakseen tehokkaasti omia etujaan ja puolustaakseen itseään monietnisessä ympäristössä; vastustaakseen nykyistä kehityssuuntaa intensiivisesti; ja raivatakseen ylpeästi ja itsevarmasti uusia teitä, joita pitkin kansakunta voi kulkea parempaan tulevaisuuteen.

Avoin vihaisuus ja dominoivuus sosiaalisissa suhteissa ovat eräitä maskuliinisuuden ilmentymiä. On mahdollista, että ne ovat olleet sinun kohdallasi yksi merkittävimmistä transseksuaalisen identiteetin syistä. Intensiivisesti aggressiivisen ja dominoivan ihmisen on vaikeaa tai mahdotonta olla feminiininen.

Ehkäpä kirjoitan kristinuskon historiasta jossain vaiheessa myöhemmin; tällä hetkellä on jo muutamia kirjoituksia miettimisvaiheessa.

Anonyymi kirjoitti...

''passiivis-aggressiivinen voi tehdä huonosti luvattuja tai velvollisuuksiin kuuluvia asioita;''

Tuli mieleen yksi juttu. Olin yhdessä arabimaassa syömässä ravintolan terassila yhden (kanta)saksalaisen nuoren miehen ja erään toisen kantaeurooppalaisen nuoren miehen kanssa. Kyseisessä ravintolassa työntekijät oli kaikki haettu köyhemmistä maista, luultavasti kaikki muslimeja.

Eräs ruskeaihoinen tarjoilija/kassahenkilö (luultavasti kotoisin Intiasta tai Pakistanista) erottui surkealla palveluasenteella. Istuessamme terassilla hän käveli oikein hitaasti meitä kohti(hän joutui ensin katsomaan istuimmeko sisällä) eikä viitsinyt edes tuoda ruokaani pöytään! Sanoi vain, että tule hakemaan se, vaikka piti sitä itse kädessään!

No, tuo saksalainen nuorimies oli aikamoinen luuseri, eikä tietenkään käsittänyt, että tuollaisessa asenteessa ja käytöksessä oli jotain ongelmaa. Hänkin kehotti minua hakemaan sen! Olen päättänyt opetella viheltämään ja jos joudun enää tuollaiseen tilanteeseen, niin vislaan kovaan ääneen kuin eläimelle ja käsken tuomaan pöytään, huutaen.

Mietin, että ärsyttiköhän häntä palvella valkoista länsimaista naista vai oliko hänellä yhtä paska asenne kaikkia kohtaan. Epäilen, että joku sheikki olisi saanut parempaa palvelua. Tuskin olisi uskaltanut käskeä hakemaan, vaikka oli itse puolentoista metrin päässä. Lopuilla oli ihan ok asenne työhönsä, mutta tuo tapaus jäi kyllä mieleen. En kohdannut muissakaan ruokapaikoissa yhtä paskaa asennetta jonkun tarjoilijan taholta. Siis puhun nyt tuollaisesta passiivis-aggressiivisuudesta.

Tuo reissu avasi silmät käytännön esimerkeillään monen muunkin asian suhteen. Toki tiesin nuo asiat jo etukäteen, mutta käytännön kokemus ravistelee aina eniten.

Tuo saksalainen oli yllättävän tietämätön monesta muustakin (psykologiaan ja kulttuuriin liittyvästä) asiasta, samoin se toinen. Se ei-saksalainen totesi meille ollessamme kolmestaan:''Haluan vain p**lua''. Vaikka oli muka uskova katolilainen...Siis niiltä arabitytöiltä...

Saksalainen luuli, että hän saa deittailla paikallisia arabityttöjä vapaasti ilman, että siitä koituu mitään ongelmia kenellekään. ''Mitä se heidän vanhemmilleen kuuluu, keitä he tapaavat''. Paikalliset nuoret miehet varoittelivat häntä, että jos kyseisten tyttöjen vanhemmat saavat tietää, niin munat kuulemma lähtevät irti. No,mitään ei sattunut, mutta heillä olisi ollut varmaan aika tukalat paikat, jos tyttöjen vanhemmat olisivat saaneet tietää.

Konservatiivisemmasta arabimaasta kotoisin olevat tytöt eivät lopulta suostuneet edes illalliselle, tyytyivät pelkkään facebook-kaveruuteen. Myös eräs intialainen tyttö alkoi lopulta vältellä heitä. Hänkään ei lähtenyt illalliselle. Nämä nuoret miehet eivät tajunneet (vaikka itse vihjasin aika suoraan), että ne tytöt kyllä tajusivat mitä he oikeasti ajoivat takaa, eivätkä siksi suostuneet tapaamaan enempää.

Heistä oli ihan käsittämätöntä, että tytöt ensin kohteliaasti lupautuivat ryhmäillalliselle, mutta sitten alkoivat vältellä heitä. He eivät tajunneet lainkaan, että nainen sanoo ei aina juuri tuolla tavalla, epäsuorasti. Ja aikeet kyllä arvaa, vaikkei niitä ääneen sanoisikaan. No, he ovat vielä nuoria ja ehkäpä se ikä tuo lisää viisautta.


Kommentoija

Anonyymi kirjoitti...

''Endogamia lisää etnistä kilpailukykyä ja sen avulla voidaan parantaa älykkyyttä, kuten juutalaisten yhteisöjen endogamia osoittaa.''

Tosin myös juutalaiset ovat sekoittuneet muihin kansoihin. Ainakaan ashkenazit eivät ole mitään puhdasrotuisia. Käännynnäisyyttä ja juutalaisten miesten sekoittumista valkoisten eurooppalaisten naisten kanssa on ollut paljon:

A substantial prehistoric European ancestry amongst Ashkenazi maternal lineages

http://www.nature.com/ncomms/2013/131008/ncomms3543/full/ncomms3543.html

http://gbe.oxfordjournals.org/content/early/2012/12/14/gbe.evs119.short?rss=1

http://www.livescience.com/40247-ashkenazi-jews-have-european-genes.html

http://news.sciencemag.org/europe/2010/06/tracing-roots-jewishness

''Although each of the three Jewish groups showed genetic admixture (interbreeding) with nearby non-Jews, they shared many genetic features, suggesting common roots that the team estimated went back more than 2000 years. Ashkenazi Jews, whose genetic profiles indicated between 30% to 60% admixture with Europeans, nevertheless clustered more closely with Middle Eastern and Sephardic Jews, a finding the researchers say is inconsistent with the Khazar hypothesis.''

Monia ashkenazeja on vaikea erottaa ulkoisesti eurooppalaisista esim. Mila Kunis. Tosin jotkut ovat hyvin seemiläisen näköisiä, kuten Sacha Baron Cohen tai Robert Spencer. Toki eri juutalaispopulaatioiden perimässä on myös selvää samankaltaisuutta.

Kommentoija

Valkea kirjoitti...

Kommentoija,

itselleni sattui suunnilleen samanlainen tapaus monta vuotta sitten Helsingin City-käytävän Pizza Hutissa. Siellä oli arabitarjoilija, jonka äänensävystä, ilmeistä, eleistä ja käytöksestä tihkui halveksuntaa ja ylenkatsetta suomalaisia kohtaan hänen ottaessaan vastaan tilauksia. Kun hän lopulta toi tilauksen, hän heitti lautasen pöydälle niin, että se halkesi hiukan, kääntyi samantien ja käveli sanaakaan sanomatta kovaa vauhtia pois. Todennäköisesti hänen uskonnolliselle ja/tai etniselle kunnialleen ei sopinut palvella suomalaista ja toisuskoista. En ole sen jälkeen käynyt siellä. Eräiden muiden negatiivisten maahanmuuttajaravintolakokemusten jälkeen minusta on tullut nykyisin hyvin valikoiva sen suhteen missä ravintoloissa käyn.

Valkea kirjoitti...

Kommentoija,

sinun linkittämäsi artikkelit käsittelevät toista tilannetta ja toista aikakautta kuin se mistä minä puhuin. Silloin kun juutalaiset tulivat lähi-idästä ja Kaukasukselta Eurooppaan, heidän keskuudessaan oli aluksi eksogamiaa seuraavista syistä:

1. Monet juutalaiset miehet tulivat yksilöinä tai hajanaisina joukkoina Eurooppaan, eivät yhteisöinä, ja ilman naisia. Juutalaisten yhteisöjen perinteinen endogamia särkyi, ja juutalaisten miesten oli otettava vaimoja ympäröivästä yhteiskunnasta päästäkseen naimisiin.

2. Sikäli kun juutalaiset tulivat yhteisöinä, tai juutalaiset miehet vaimojen kanssa, jotka muodostivat yhteisöjä määränpäässään, heidän oli uusina, ulkopuolisina ja vieraina ihmisinä luotava sosiaalis-taloudellisia suhteita ympäröivään yhteiskuntaan menestyäkseen. Eräs keino tähän on ollut muodostaa avioliittojen kautta, ts. vaimojen kautta, hyviä ja tuottavia suhteita ympäröivään yhteiskuntaan, hallitseviin etnisiin ryhmiin tai korkeisiin sosiaaliluokkiin. Juutalaisille avioliitot ovat perinteisesti olleet monin tavoin strategisia ja tavoitteellisia suhteita. Silloin kun juutalaiset ovat naineet ulkopuolisia, he ovat aina pyrkineet naimaan mahdollisimman korkean statuksen ja varallisuuden henkilöitä. Tällöin ulkopuoliset ovat samalla parantaneet tai vähintäänkin pitäneet yllä juutalaisten älyllistä tasoa. Vaikka vanhoina aikoina ei tiedetty mitään geeneistä, juutalaiset ymmärsivät hyvin älykkyyden periytyvyyden merkityksen. Toisaalta juutalaiset olivat ulkonäöltään ja tavoiltaan vieraita. Samanlaisuus on merkittävä psykologinen tekijä yhteistyön ja suhteiden muodostamisessa, ja suostuttelun, myymisen ja vaikuttamisen onnistumisessa. Juutalaisille on ollut edullista naida eurooppalaisia, ja muuttua ulkonäöltään eurooppalaiseen suuntaan, sulautua joukkoon ja vaikuttaa eurooppalaisilta.

Edellä mainittuja eksogamisia tekijöitä on lisännyt juutalaisten miesten perinteinen viehtymys itseään vaaleampiin eurooppalaisiin naisiin.

Tämän alkuvaiheen eksogamian jälkeen juutalaiset yhteisöt vahvistivat toimintaansa ja suurin osa niistä muuttui endogamisiksi. Perinteisesti lähes kaikki juutalaiset ovat kuuluneet tiiviisiin yhteisöihin, joilla on ollut jonkin verran toisistaan poikkeavia sääntöjä ja käytäntöjä. Suurin osa juutalaisista yhteisöistä on ollut täysin tai lähes täysin endogamisia. Osa juutalaisista yhteisöistä on harrastanut vähäisessä määrin strategista eksogamiaa, mutta ollut selvästi suurimmalta osin endogamisia. Pieni osa juutalaisista yhteisöistä on ollut strategisesti melko eksogamisia. Mm. professori Gregory Cochran ja antropologi ja geneetikko Henry Harpending (2005) tutkimuksessaan 'Natural History of Ashkenazi Intelligence' ja professori Kevin MacDonald kirjassaan 'People That Shall Dwell Alone' (Olen eri mieltä MacDonaldin juutalaisia koskevasta perusteesistä, mutta hän on silti tuottanut paljon hyödyllistä tietoa juutalaisista) ovat käsitelleet juutalaisten endogamiaa. Cochran ja Harpending osoittivat tutkimuksessaan, että endogamia oli yksi välttämättömistä tekijöistä juutalaisten verbaalisen ja matemaattisen älykkyyden nousulle n. 110 pisteeseen.

http://web.mit.edu/fustflum/documents/papers/AshkenaziIQ.jbiosocsci.pdf

http://www.amazon.com/People-That-Shall-Dwell-Alone/dp/0595228380

Nyt kun juutalaisten endogamia on suurimmalta osin loppunut, heidän älylliset saavutuksensa ovat vähentyneet suhteellisen nopeasti, ts. heidän keskimääräinen älykkyytensä laskee:

http://www.theamericanconservative.com/articles/the-myth-of-american-meritocracy/

vieras kirjoitti...

Minkälainen on etnosentrisyys ja endogamia Israelin juutalaisten kohdalla? Voisi olettaa että se on siellä nykyisin vahvinta.

Juutalaisista on etniset alaryhmät:
http://en.wikipedia.org/wiki/Jewish_ethnic_divisions

Juutalaisten etnisillä alaryhmillä on ollut omia kieliä kuten jiddis ja ladino.
http://en.wikipedia.org/wiki/Jewish_languages

Valkea kirjoitti...

Vieras,

Yleisenä sääntönä voidaan sanoa, että ortodoksijuutalaiset yhteisöt ovat kokonaan tai lähes kokonaan endogamisia Israelissa ja muualla maailmassa, mutta poikkeuksiakin on. Näistä säännöistä saatetaan joustaa, jos yhteisö pyrkii laajentamaan voimakkaasti jäsenmäärää rekrytoimalla ulkopuolisia, useimmiten vähintään puolijuutalaisia. Monet konservatiivijuutalaiset yhteisöt ovat kokonaan tai lähes kokonaan endogamisia, mutta eksogamiaa enemmän tai vähemmän harjoittavia yhteisöjä on niiden joukossa selvästi enemmän kuin ortodoksijuutalaisten keskuudessa. Reformijuutalaiset yhteisöt, tai juutalaiset ilman yhteisöä ovat usein suurelta osin eksogamisia.

Valkea kirjoitti...

Kommentoija,

Robert Spencer on muuten alkuperältään lähi-idän kristitty, ei juutalainen. Hänen internet-sivustonsa saa kylläkin paljon rahallista tukea juutalaisilta.

Anonyymi kirjoitti...

Valkea,

Ok. Mielenkiintoisia linkkejä ja faktoja. Kiitos niistä. Tuli mieleen myös yksi toinen aihe: miten suomalaiset ja ruotsalaiset eroavat mielestäsi psykologialtaan/psyykkeen osalta toisistaan? Onko eroa esim. etnosentrisyydessä?

Vaikka esim. venäläiset pitävät suomalaisia uskomattoman hyväuskoisina, niin olemmeko me sittenkin hieman varovaisempia ja terveellä tavalla epäluuloisempia verrattuna ruotsalaisiin?

Ruotsi ei ole ollut sodassa noin kahteen sataan vuoteen. Onko tämä pitkä rauhan jakso saanut ruotsalaiset naiset suosimaan feminiinisiä miehiä ja tehnyt ruotsalaisista liian pehmeitä?

Yksi syy Ruotsin nykykehitykseen on varmasti myös se, että myöskään ruotsalaisilla ei ole ollut muutamaa viime vuosikymmentä lukuun ottamatta kokemusta aidosti monikulttuurisista ja -etnisistä yhteiskunnista? He eivät tienneet mihin ryhtyivät, kun aloittivat nykykehityksen.


Kommentoija

vieras kirjoitti...

Tarkoitatko ortodokseja vai ultraortodokseja? Joskus ne menevät sekaisin kun molemmat kulkevat niissä mustissa puvuissa ja hatuissa.

Google-hakutulosten mukaan Helsingin ja Turun synagogat noudattavat ortodoksisia perinteitä ja jumalanpalveluskaavaa. Onko "liturgiassa" kyse eri asiasta kuin ortodoksijuutalaisuudesta sinänsä?

Miten paljon tiedät vanhimpien kristillisten yhteisöjen toiminnasta, kuten Lähi-idän kristityistä? Ne ovat varmaan etnosentrisiä ja endogaamisia. Minkälainen toiminta heillä on yhteisönä kun huomion kohteena on perheet ja suvut, seurakunta tai sitten taloudellinen aktiviteetti? Miten hyvin he ovat verkostoituneita?

He ovat varmaan aikojen kuluessa oppineet soveltamaan älykkyyttä, viekkautta ja oveluutta, koska ulkoiset olosuhteet ovat vihan ja voiman kyllästämiä.

Valkea kirjoitti...

Vieras,

tarkoitan sekä ortodokseja, että ultraortodokseja, ne ovat olennaisilta osiltaan samanlaisia yhteisöjä.

Suomalaisilla juutalaisilla on ortodoksinen 'liturgia', mutta Suomen juutalaisista suurin osa on liberaaleja juutalaisia, ja lopuistakin suurin osa enintään konservatiivijuutalaisia. Mitään aitoa ortodoksijuutalaista yhteisöä ei Suomessa ole.

Lähi-idän kristityillä on tiiviit yhteistyöverkostot taloudellisissa asioissa, jäsenille annettavissa palveluissa, avustamisessa, uskonnollisissa asioissa jne. Monet niistä ovat endogamisia ja etnosentrisiä. Ne ovat perinteisesti painottaneet muslimeja enemmän älykkyyttä, koulutusta ja uramenestystä, ja ne ovat useimmiten taloudellisesti varakkaampia ja korkeamman sosiaalisen statuksen omaavia kuin ympäröivät muslimit, elleivät muslimit ole poliittisesti ja sosiaalisesti estäneet, syrjineet tai tukahduttaneet kristittyjä.

Valkea kirjoitti...

Kommentoija,

suomalaiset ovat jonkin verran etnosentrisempiä kuin ruotsalaiset. Kyse on kuitenkin vertauskuvallisesti siitä, että kaksi rampaa kilpailee juoksukilpailussa, ja suomalainen rampa nilkuttaa vähän nopeammin kuin ruotsalainen. Mihinkään itsetyytyväisyyteen ei tällä hetkellä ole sen suhteen aihetta. Suomalaiset ovat dominoivampia, itsepäisempiä ja individualistisempia. Ruotsalaiset ovat kollektiivisempia, konformistisempia ja keskustelevampia. Suomalaisilla vahva johtaja tekee nopeita päätöksiä ryhmän johdossa, ruotsalaiset pyrkivät keskustelemalla laajaan yhteisymmärrykseen. Päätösten tekeminen kestää ruotsalaisilla kauemmin ja päätökset ovat siloitellumpia ja keskimääräisempiä.

Sodan puuttuminen on vaikuttanut ruotsalaisiin psykologisesti ja kulttuurillisesti negatiivisesti. Viikinkien ja muun sitä vastaavan maastamuuton myötä itsepäisimmät muutosvoimat (jotka voisivat rikkoa ruotsalaisten tämän hetkisen haitallisen konformismin paremmin) lähtivät maailmalle, ja toisaalta heitä teloitettiin ja työnnettiin syrjään yhteiskunnassa, sellaisiin statuksiin, joissa he lisääntyivät ja jäivät henkiin vähemmän kuin konformistit.

Anonyymi kirjoitti...

Tuli yksi toinen aihe mieleen. Mitä ajattelet tällaisesta?:

http://paranormaaliblogi.net/index.php/tag/rauni-leena-luukanen-kilde/

https://en.wikipedia.org/wiki/Mind_control

Huh. Tulee mieleen, että mitähän kaikkea ihmisiltä oikein pimitetäänkään...

Kommentoija

vieras kirjoitti...

Miten voi rauhan aikana yhdistää rauhan ajan ja sota-ajan olojen parhaat puolet? Rauhan ajan oloissa paikat eli talot, kylät ja kaupungit pysyvät ehjinä ja kunnossa. Sota-aikana on pakko priorisoida ja keskittyä oleelliseen. Tällöin ei ole mahdollista ryhtyä mihinkään utopististen ja epärealististen mielihalujen toteuttamipyrkimyksiin. Sen sijaan noudatetetaan kylmää ja mekaanista realismia.

Valkea kirjoitti...

Kommentoija,

tuontyyppiset henkilöt etsivät salaisten henkilöiden salattuja välineitä, joilla he salaisia keinoja käyttäen manipuloivat salaa ihmisten mieliä. Vertauskuvallisesti he metsästävät metsässä ja puskissa puikkelehtivaa pikku kolibria, mutta jättävät kaikki silmien edessä seisovat elefantit huomiotta. Televisio; sosiaalien paine ja hierarkioiden vaatimukset työorganisaatioissa; ja ns. viralliset auktoriteetit mediassa ja muualla ovat esimerkkejä tällaisista elefanteista. Samoin ne psykologiset manipulointikeinot, joita ihmisiin käytetään ovat julkista tietoa, jota kuka tahansa voi opiskella, jos vain viitsii lukea. Jonkin salatun etsiminen ja löytäminen kuitenkin kiehtoo joidenkin ihmisten mieltä enemmän kuin merkittävien todellisuuden asioiden käsitteleminen. Tämän lisäksi heidän väitteisiinsä sisältyy usein paljon huuhaata, joten asiallisen ja paikkansapitävän tiedon suodattaminen heidän teksteistään on usein työlästä. Näiden syiden takia en seuraa sen tyyppisiä blogeja.

Jos haluaa perehtyä suurimmalta osin asialliseen kuolemaan läheisesti liittyvien kokemusten raportointiin ja tutkimukseen, voi perehtyä esim. seuraavaan sivustoon:

http://iands.org/home.html

Kristinusko antaa minulle luottamuksen kuolemanjälkeiseen elämään, joten en tarvitse NDE -tutkimusta uskoni vahvistukseksi, mutta aihe on toki yleisellä tasolla mielenkiintoinen.

Valkea kirjoitti...

Vieras,

kristityn näkökulmasta kristityllä täytyy olla sodan aikana, kuten aina muulloinkin, pehmeä sydän. Juuri pehmeän sydämen takia kristitty on voimakas. Kristityn ei pidä olla kylmän ja mekaanisen realistinen. Silloin kun jotakin puolustetaan, se tehdään rakkaudesta, myötätunnosta, auttamisesta, myötäelämisestä jne. syntyvästä tunteesta, johon liittyy realistinen käsitys maailmasta, koska täydellisyydet ja ideaalit liittyvät vasta kristityn kuolemanjälkeiseen elämään.

Ideologian kannattaja pyrkii tunteilla ja/tai intohimoillaan saavuttamaan "ideaalin ja täydellisyyden" maan päällä tai sitten hän pyrkii saavuttamaan "ideaalin ja täydellisyyden" maan päällä kylmällä ja mekaanisella rationaalisella tavalla. Ensimmäisessä "ideaaliin ja täydellisyyteen" liittyvät tunteet ja intohimot syrjäyttävät realiteetit, jälkimmäisessä kylmä rationaalisuus syrjäyttää realiteetit, koska ne eivät sovi yhteen hänen mielessään ja tavoitteenaan olevan "ideaalin ja täydellisen" mallin ja kaavan kanssa. Ongelmana on siis ideologian "ideaali ja täydellinen" malli, jota kohti jatkuvasti pyritään, jonka uskotaan olevan mahdollista saavuttaa, ja jota kuvitellaan ideaaliksi ja hyväksi. Seuraavassa kirjoituksessani käsittelin tätä aihepiiriä laajemmin:

http://hiljaistapohdintaa.blogspot.fi/2014/11/ihmishirviot.html

Anonyymi kirjoitti...

Lähi-idän etnisille ryhmille on myös tyypillistä, että oman etnis-uskonnollisen ryhmän oikeus asuttaa joku tietty alue nähdään pohjautuvan historiaan ja jonkun muinaisen valtakunnan rajoihin.

Vaikka etnosentrismi on hyvin oleellista oman ryhmän identiteetille, muiden ryhmien etnosentrismi saatetaan tuomita ja pitää sitä rasistisena tms. Muiden ryhmien vaatimukset (esim. oman valtion/valtakunnan rajojen suhteen) yritetään tehdä naurettaviksi tai vesittää ne erilaisin argumentein tai vaikka historiaan pohjautuvien väitteiden avulla.

Oma ryhmä nähdään ylipäätänsä ylivertaisena/erityisenä ja sellaisena, jolla on etuoikeuksia muihin nähden. Omalla ryhmällä on oltava esim. oikeus asua missä päin maailmaa haluaa täysivaltaisena kansalaisena, mutta omassa kotimaassa ulkopuolisten on mahdoton saada kansalaisuutta, sosiaaliturvaa (vaikka se olisi hyväkin) ja ylipäätänsä samoja mahdollisuuksia. Ulkomailla oman etnisen ryhmän jäsenet sattavat edistää vapaata maahanmuuttoa/monikulttuurisuutta (jos/koska se on eduksi heille esim. konfliktitilanteissa ja resurssien hankkimisessa) ja rasisminvastaisuutta, mutta omassa maassa ulkoryhmien edustajiin suhtaudutaan torjuvasti ja ''rasistisesti''. Esim. uskonto ja yhteiskunnan lainsäädäntö saattaa kieltää avioliitot muiden etnis-uskonnollisten ryhmien kanssa.

Uskonto saattaa opettaa, että oma etnis-uskonnollinen ryhmä on etuoikeutettu/erityinen sukupuunsa perusteella muihin ryhmiin nähden ja oman etnisen ryhmän jäsenet ovat etuoikeutettuja kuoleman jälkeiseen pelastukseen riippumatta siitä, kuinka objektiivisen hyvin/moraalisesti oikein muut elävät elämänsä ja kuinka objektiivisen huonosti oma ryhmä elää.

Muiden ryhmien etnosentrismi on vähemmän arvokasta ja enemmänkin tuomittavaa, vaikka he perustelisivat omia vaatimuksiaan saman logiikan mukaan, jolla oma ryhmä perustelee ne.

Muita saatetaan huijata eri tavoin, eikä siinä nähdä mitään väärää. Kieltä osamattoman turistin laskuun saatetaan sujauttaa ylimääräistä, museoihin voi olla eri hinnat oman etnisen ryhmän edustajille ja muille jne. Etnosentrismi ja oman ryhmän erillisyys/erityisyys muista näkyy eri tavoilla niin arkipäivän käytännöissä ja yhteiskunnan lainsäädännössä kuin myös abstraktien aatteiden, ideoiden ja suunnitelmien tasoilla.

Nuo edellä mainitut jutut pätevät suurelta osin myös erääseen Itä-Afrikasta kotoisin olevaan kansaan, jonka perimä tosin on puoleksi arabeilta (ja vähän valkoisilta eurooppalaisilta).

Kommentoija

Anonyymi kirjoitti...

Tässä eräs keski-aasialainen sananlasku erään suomalaisen toimittajan kirjoittamasta kirjasta:

"Koston kivi ei ruostu vedessä.

Jumala varjelkoon sinua pataanien kostolta.

Pataani odotti sata vuotta kunnes kosti

-se oli nopeaa toimintaa."

Kirjassa myös mainitaan Winston Churchillin The Daily Telegrap -lehteen kirjoittama juttu: "Pataanien käsitys petoksesta ja väkivallasta enemmän hyveenä kuin paheena on täysin käsittämätön ajatus kunniasta."

Kirjassa puhtaan paljon pataaneille (ja muillekin afgaaneille) tärkeästä asiasta kunniasta eli sanasta nang. Kunniansa menettää, jos ei uskalla kostaa. Kunniattomuus siirtyy seuraaville sukupolville ja tällaiset ihmiset käytännössä suljetaan ulos yhteisöstä ja heidän on muutettava pois.

Pyhä sota vääräuskoisia vastaan on esimerkki kollektiivisesta kostosta. Kun vääräuskoisten sotajoukot tunkeutuvat heidän mailleen ja tunkeutuvat taloihin omaisuutta kunnioittamatta, se on loukkus heidän kunniaansa kohtaan.

Veikkaan, että monien eurooppalaisten (etenkin pappien ja poliitikkojen) tapa sallia kansanvaellus Afganistanista (ja muista kolmansista maista) tänne on heidän mielestään esimerkki kunniattoman ja tyhmän vellip*sepaskiaisen käytöksestä/asenteesta. Sellaisen ihmisen käytöksestä, joka on niin munaton ja tyhmä, että ansaitseekin tulla höynäytetyksi.

Ihminen, jolla on kunniaa, ei salli ulkopuolisten tunkeutua maillensa. Kun eurooppalaiset poliitikot ja eliitin ja rahvaan edustajat eivät aja heitä saman tien pois, se kiihdyttää virtaa, koska eurooppalaiset signaloivat, etteivät he viitsi puolustaa itseään, ja että he eivät arvosta itseään. Eurooppalaiset antavat itsestään kuvan helposti kusetettavina hölmöinä, joita pitääkin vähän kokeilla eri tavoin, ja testata, kuinka pitkälle he antavat tilanteen mennä. Viittaan tällä myös Kölnin tapahtumiin.

Ensin testataan maiden rajoja ja sitä, onko eurooppalaisila kunniaa omien rajojensa suhteen. Kun on päästy rajojen sisään ja sosiaaliturvan/julkisten palvelujen ja työn piiriin, niin testaus laajenee saaden yhä uusia ulottuvuuksia. Ensimmäinen iso virhe on ylipäätänsä päästää yksikään noista ihmisistä tänne.

Mitä ulkoryhmien edustajiin tulee, niin kirjan mukaan afgaanit ovat vieraanvaraisia kunhan vieraat myös LÄHTEVÄT ajoissa pois. Monet ulkomailla käyneet länsimaalaiset ja suomalaiset muistavat mainita tällaisesta vieraavaraisuudesta.

Tällaisesta rajoitetusta, isäntäväen ehdoilla ja toiveilla toimivasta vieraanvaraisuudesta on kuitenkin pitkä matka siihen, millainen suhde esim. suomalaisilla on kansainvälisyyteen.

Kommentoija

Anonyymi kirjoitti...

TV:ssä näytettiin myös Ali Jahangirin tekemä dokumentti Tuntematon pakolainen. Näkyy varmaan yhä Areenassa. Dokumentissa näytettiin, kuinka monet Eurooppaan tulevat tuevat rauhallisista maista kuten Iranista. Iranista on lähdetty pakoon seksuaalista tukahduttamista ja ylipäätänsä ahdasta henkistä ilmapiiriä (ei voi olla vapaasti tyttöystävän kanssa, koska joutuu ongelmiin poliisin kanssa eikä alkoholiakaan voi juoda vapaasti, vaikka eliitti juo sitä itsekin).

Väentungos on myös yksi syy. "Teheranissa on 17 miljoonaa asukasta. Pakenen sitä väentungosta", sanoo isä lastensa kanssa sylivauva käsivarsillaan. Käytännössä kaikki ovat liikkeellä taloudellisista syistä. Kehitysmaiden ihmiset pakenevat omaa itseään.

Veikkaan, että salakuljettavat ovat kertoneet noille, että turvapaikkaa ei saa, koska pakenee seksuaalista tukahduttamista,alkoholikieltoa, diskojen puutetta, miesten ja naisten eriyttämistä tai väentungosta, joten eivätköhän nuokin raavi kehoonsa kunnon "kidutusjäljet" tai polta tupakalla arpia. Niitä voikin sitten esitellä turvapaikkahaastattelijoille tunteisiin vetoavan tarinan kera.

Kommentoija

Sivun näyttöjä yhteensä

Lukijat

Blogiarkisto