Kaksi poliittista mysteeriä

1. Miksi massamaahanmuuttoa kannattavat vasemmistoliberaalit kannattavat usein intensiivisimmin haitallisimpien, ongelmallisimpien ja vaarallisimpien maahanmuuttajien maahanmuuttoa?

Tämä on monisyinen asia, johon on monta selitystä. Vasemmistoliberaalin maahanmuuttopolitiikan syitä voidaan valaista monista eri näkökulmista siten, että ne ovat kaikki paikkansapitäviä osaselityksiä ilmiölle. Laaja-alainen politiikka sulkee sisäänsä aina myös ristiriitaisuuksia, mutta pyrkii laittamaan ne pidemmän päälle synteesinä vaikuttamaan metatasolta tarkasteltuna koherentisti samaan suuntaan.

Jotta ymmärtäisimme tilanteen paremmin:

Miksi aseharrastajat kannattavat usein intensiivisimmin käsiaseiden melko vapaata omistus- ja kanto-oikeutta, ja oikeutta aseelliseen itsepuolustukseen?

Jos laitamme tuliaseita omistavan kansalaisen suvereenisuuden järjestykseen vähäisimmästä suurimpaan, järjestys on suunnilleen seuraava: asekeräilijä; harraste- ja tarkkuusampuja; metsästäjä; käsiaseita puolustukseen käyttävä henkilö.

Henkilö, joka kantaa käsiasetta mukanaan, vastaa suurelta osin omasta, perheensä ja muiden ihmisten turvallisuudesta erilaisia uhkia vastaan. Hänellä on aseita omistavien kansalaisten hierarkiassa eniten valtaa ja hän on itsenäisin. Hän on vähemmän riippuvainen valtion ja  kuntien organisaatioiden järjestämistä turvallisuus- ja järjestyspalveluista. Hän kykenee järjestämään itsenäisemmin yhteisöjen, yritysten, tapahtumien, alueiden, kiinteistöjen, tms. turvallisuusjärjestelyt, jotka toimivat perustana muulle toiminnalle. Jne.

Käsiaseita eksplisiittisesti turvallisuuskäyttöön omistava ja kantava kansalainen on tavallaan aseita omistavien kansalaisten korkea-arvoisin ja vallantäyteisin tapaus, joka kattaa ja sulkee sisäänsä vähäisemmät ja lievemmät aseiden omistamisen ja käytön tapaukset. Jos kansalaisille sallitaan käsiaseet eksplisiittiseen turvallisuuskäyttöön, ei ole juuri mitään mieltä yrittää kieltää kansalaisilta metsästysaseita ja aseiden metsästyskäyttöä, tarkkuusammuntaan tarkoitettuja aseita ja tarkkuusammuntaa, tms. Ts. itsepuolustukseen tarkoitettujen aseiden omistusoikeutta  kannattamalla huolehtii samalla suurelta osin myös kaikenlaisista muista aseiden omistus- ja käyttöoikeuksista, vaikka niidenkin yksityiskohdista ja kokonaisuuksista saatetaan toki joutua taistelemaan erikseen. Jos kansalaiset kannattaisivat eniten esim. kansalaisten oikeutta tarkkuusammuntaan, tärkeimmät aseenomistuksen muodot jäisivät tarkkuusammunnan muodostaman "kapean poliittis-hierarkisen sateenvarjon" ulkopuolelle, ja voisivat joutua vasemmistoliberaalissa ilmapiirissä helposti tukahduttavasti ja estävästi säädellyiksi tai kokonaan kielletyiksi.

Vastaavalla tavalla kun vasemmistoliberaalit vaativat esim. tunnettujen terroristien maahanpääsyä, terroristit luovat kattavimman maahanmuuton poliittisen sateenvarjon. Heidän logiikkansa menee suunnilleen näin: "Jos terroristitkin pääsevät maahan, niin kansalaisilla on suhteessa vähemmän syitä vastustaa vähemmän ongelmallisia maahanmuuttajia, jolloin poliittisesti ja yhteiskunnan tulevaisuuden suunnan kannalta ratkaisevin massamaahanmuutto saa vapaammat kädet. Terroristit toimivat siis maahanmuuttopolitiikan keihäänkärkinä ja laajemman poliittisen tilan ja toimintavapauden raivaajina maahanmuuttopolitiikassa. Ja jos maahanmuuttokriitikot haluavat vastustaa maahanmuuttoa, niin olkoon heillä kädet täynnä mm. terroristien ja rikollisten kanssa, jolloin massamaahanmuutto kokonaisuutena jää vähemmälle huomiolle. Kun terroristit ovat jo maassa ja jäävät tänne, kaikki ymmärtävät, että heille on pakko tehdä jotain. Me tarjoamme ainoaksi vaihtoehdoksi vasemmistolaisia vaihtoehtoja, sosiaalikuntouttajia, psykiatreja, käyntejä viranomaisten luona säännöllisissä keskusteluissa, työkuntouttajia, kuntouttavaa tukityötoimintaa, terapeuttisia palveluja, ilmaista kattavaa sairaanhoitoa ja hammashoitoa, monikulttuuriohjausta, universaaleja tulkkipalveluita, jne. Näin ei-vasemmistolaisia voidaan kiristää kannattamaan vasemmistolaista politiikkaa, ei pelkästään terroristien suhteen, vaan kytkykauppana myös paljon laajemmin maahanmuuttajien suhteen."

Vasemmistoliberaalit eivät todellisuudessa tiedä miten terroristeja saadaan hallittua ja onnistuvatko he siinä, mutta sen vastapainoksi vasemmistoliberaaleilla on voimakas luottamus valtioon ja muihin julkisen puolen toimijoihin. He ovat tottuneet Suomessa ja muissa länsimaissa siihen, että erilaisissa ongelmatilanteissa valtio rakentaa ongelman ympärille jonkin byrokraattisen kehikon, ja sitten ongelmaa valvotaan, säädellään, tarkkaillaan, rahoitetaan, hoidetaan, jne. erilaisin tavoin. Byrokratioiden resurssit, kyvyt, osaaminen, tutkimus, poliittinen / yhteiskunnallinen valta, virat ja muut työmahdollisuudet, jne. kasvavat ongelmien ympärille. Terroristit ovat suhteessa määräänsä suuri ongelma, joten heidän ympärilleen on odotettavissa suhteellisen runsaasti byrokratiakasvustoa. Näin terroristit saavat vasemmistoliberaalit täyttymään positiivisilla odotuksilla byrokratioiden laajentumisesta, byrokraattien vallan kasvusta ja kykyjen lisääntymisestä, ja sen sivujuonteena ja jälkiajatuksena he toivovat, että byrokratiakasvustolle kehittyy riittävästi kykyjä, osaamista ja massaa terroristiongelman hallitsemiseen. Siinäkin tapauksessa, että byrokratiakasvusto sattuisi pystymään terroristiongelman säätelyyn, se on yhteiskunnallisesti järjetön ja kustannustehoton tapa hoitaa sitä, ongelmathan voitaisiin ehkäistä jo ennalta estämällä tunnettujen terroristien ja ongelmaryhmien maahanpääsy.

Kuten maahanmuuton yhteiskunnallisista, sosiaalisista, poliittisista ja taloudellisista seurauksista on nähty, vasemmistoliberaalit ovat maahanmuuttopolitiikallaan haukanneet liian suuren, nihkeän ja kovan palan, sellaisen jota he eivät pysty nielemään ja johon he saattavat tulevaisuudessa tukehtua. Vasemmistoliberaalista informaatiokuplasta huolimatta todellisuus tunkeutuu kiusallisella tavalla vasemmistoliberaalienkin tietoisuuteen. He tarvitsevat uskonvahvistusta voidakseen jatkaa maahanmuuttopolitiikkansa kannattamista entiseen malliin. Tähän terroristien maahanpääsyn kannattaminen sopii. Jos ja kun vasemmistoliberaalit sitoutuvat maahanmuuton pahimpien elementtien kannattamiseen, silloin on helpompi säilyttää vakaumuksensa ja uskonsa myös "normaalin" massamaahanmuuton suhteen.

2. Mikä on Euroopan unionin tärkein tarkoitus? Miksi Euroopan unioni tekee niin huonoa jälkeä; korruptio, tehottomuus, tuhlaaminen, paisuvat byrokratiat, kuormittavan sääntelyn ja lakien jatkuva lisääntyminen, talouden heikkous vastaaviin kilpailijoihin verrattuna, palkintovirat, jne., vaikka periaatteessa olisi helppo toimia toisin?

Euroopan unionin johtajat puhuvat usein siitä, että Euroopan unioni on rauhan projekti, jonka tehtävänä on taata suurten maailmansotien jälkeen pysyvä rauha Euroopassa. Tavallisilla kansalaisilla on usein taipumus sivuuttaa tämä jonkinlaisena hyvää tahtoa julkisesti signaloivana toiveena, joka muistuttaa missiehdokkaiden taipumusta toivoa perinteisissä ja etukäteen harjoitelluissa vastauksissaan "Maailmanrauhaa ja kaikkien ihmisten välistä ystävyyttä."

Meidän kannattaisi kuitenkin tässä tapauksessa ottaa Euroopan unionin johtajien lausumat vakavasti.

Riittävä rauha ja järjestys (ei absoluuttinen) on toimivan yhteiskunnallisen, poliittisen ja taloudellisen järjestelmän edellytys. Väkivalta, sota, kaaos, epäjärjestys, epäluotettavuus, jne. vähentävät järjestelmän toimivuutta, eli ihmisten tyytyväisyyttä, harmonista yhteistoimintaa, tehokkuutta, luottamusta, sopeutuvaisuutta, jne. Tämä on johtajien perustehtävä. Euroopan unioni on uusi järjestelmä, joka tarvitsee jossain määrin uudenlaisen järjestelyn rauhan ja  järjestyksen perustaksi, erilaisen kuin esimerkiksi erilliset Euroopan valtiot tarvitsisivat.

Kansainvälinen järjestelmä perustuu viime kädessä voimankäyttöön tai voimatasapainoon, vahvimman lakiin ja oikeuteen, tai molemminpuolieen pelotteeseen, mutta kansainvälisen järjestelmän stabiliteetti voidaan muodostaa jollain seuraavista kolmesta keinosta tai niiden yhdistelmällä:

a) Markkinatalous, eli keskinäinen kauppa, vaihto, verkostot ja (taloudellinen ja muu) riippuvuus.

b) Valtioiden välinen hierarkinen järjestys. Tämä perustuu ensisijaisesti sotilaalliseen voimaan, jota taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen valta täydentävät.

c) Kansallisten eliittien lahjomiseen kansainvälisten byrokratioiden viroilla, palkoilla, eduilla ja vallalla. Niiden avulla heidät liitetään osaksi kansainvälistä eliittiä ja hallintojärjestelmää.

Euroopan unioni painottuu eniten kohtaan c). Euroopan pehmeä ja mukavuudenhaluinen poliittinen eliitti haluaa suojella Euroopan kansalaisia itseltään, eli Euroopan sisäiseltä sodalta, rakentamalla järjestelmän, jolla poliittista eliittiä lahjotaan "rauhaan" kaikin Euroopan unionin käytössä olevilla keinoilla. Tilannetta voidaan verrata siihen, että mafia myy turvallisuuspalveluja yrittäjille, jotta tarkemmin määrittelemättömät tihutyöntekijät (mafian työntekijät) eivät käy rikkomassa paikkoja ja tuhoamassa varastoa, sytyttämässä yritystä tuleen, estämässä asiakkaita menemästä ostoksille, tms., sillä erotuksella, että pehmeiden eurooppalaisten poliitikkojen muodostama sodan uhka ei ole läheskään niin uskottava kuin mafian kyky tehdä tihutöitä.

Tarkemmin sanottuna Euroopan unionin tärkein tehtävä on luoda poliitikoille ja muille johtajautopia (vrt. mouse utopia experiment). Kaikki ne Euroopan unionin ominaisuudet, joiden kansalaiset ajattelevat olevan Euroopan unionin huonoja, vääriä, pahoja tai liiallisia ominaisuuksia, ovat juuri niitä ominaisuuksia, joita johtajat haluavat ja joiden vuoksi Euroopan unioni on perustettu.

Euroopan unioni vähentää demokratiaa ja vaikutusmahdollisuuksia, ja etäännyttää ja eristää politiikkaa kansalaisista ---> Huippupoliitikot voivat jakaa virkoja, etuja ja tehtäviä palkkio- ja lahjontaperusteisina suosikeilleen ja suojateilleen. Poliitikoilla on vapaat kädet tehdä melkein mitä tahansa kaukana ja erillään kansalaisista, suojattuina kansalaisilta. Eurooppalaiset eivät tiedä juuri mitään edes Euroopan unionin julkisista asioista, puhumattakaan tärkeämmästä kulissien takaisesta. Johtajien tarve osallistua lopputuloksiltaan epävarmoihin, nöyryyttäviin (joutuu keskustelemaan tavallisten ihmisten kanssa ja jopa miellyttämään heitä) ja raskaisiin vaaleihin vähenee tai loppuu kokonaan. Kansan mielipiteistä ei tarvitse välittää edes sitä vähää, jota kansallisissa demokratioissa tarvitsi. Jne.

Euroopan unionin talous on korruptoitunutta kaverikapitalistista sosialismia ---> Keskitetty valta on Euroopan unionin johdolla ja sen tärkeimmillä taustavoimilla, kaverikapitalistisilla pankkiireilla ja suurten yritysten johtajilla. Poliittiset johtajat samanaikaisesti lahjovat ja kiristävät suuria yrityksiä niitä suosivalla ja potentiaalisesti haittaavalla lainsäädännöllä ja säätelyllä. Jotta suuret yritykset saavat erityisaseman, etuja ja erityisoikeuksia, saavat kuormitettua ja estettyä kilpailijoitaan, ja pystyvät välttämään sen mitä ne eivät halua, suuret yritykset joutuvat lahjomaan poliitikkoja suoraan ja epäsuorasti sekä poliitikkojen poliittisen uran aikana, että sen jälkeen. Tästä muodostuva sosialistinen liitto on yltäkylläinen ja varma tulonlähde Euroopan unionin johtajille ja kaverikapitalisteille. Koska poliittinen johto ja kaverikapitalistit pyrkivät samaan lopputulokseen, kaverikapitalistit ovat tässä prosessissa vähintään kumppaneita, eivät vastustajia, todennäköisesti alullepaneva ja määräävä voima. Kun poliitikot kiristävät kaverikapitalisteja haitallisella säätelyllä tai laeilla, se on kaverikapitalisteille liittolaisen legitiimi tapa pyytää lahjuksia, palkkiovirkoja, etuja, tms., ts. normaalia palkkaa liittolaisuudesta ja erityisoikeuksista.  Euroopan unionin leväperäinen talous, ja bysanttilaisen sotkuiset ja monimutkaiset byrokraattiset prosessit, toiminnot ja käytännöt luovat lisää tilaisuuksia tuottoisaan korruptioon kaikilla byrokratian tasoilla.

 Euroopan unionin tavoitteena on kansalaisia rasittava, taloutta vahingoittava ja epäoikeudenmukainen tulonsiirtounioni ---> Tulonsiirtounioni mahdollistaa Euroopan unionin byrokratioiden paisuttamisen, kansallisvaltioiden (lopullisen) eliminoimisen ja vallan laajentamisen kaikkiin Euroopan kansalaisten ja toimijoiden asioihin. Tulonsiirrot mahdollistavat Euroopan unionin toimijoille valtavia välistävetomahdollisuuksia erilaisin keinoin. Mitä tuhlaavaisempi ja järjettömämpi Euroopan unionin yhteinen budjetti on, sitä enemmän siitä voidaan vetää välistä. Kaikki kansalaiset, järjestöt ja yritykset pyritään tekemään riippuvaisiksi Euroopan unionin rahoituksesta, eduista ja tuista. Euroopan unioni lahjoo, kiristää ja manipuloi eurooppalaisia heidän omilla rahoillaan. Suurin osa kansoista, kansalaisista ja toimijoista joutuu käytännössä maksumiehiksi tai menettäjiksi, jotkut korruptoituvat ja laiskistuvat saamapuolella. Mitä huonommin ja tuhlaavaisemmin on taloutensa hoitanut, mitä enemmän tukee ehdoitta ja sokeasti Euroopan unionin agendoja, ja mitä enemmän on valmis lahjomaan, sitä todennäköisemmin on tulonsiirroissa ja eduissa saamapuolella.

Jne.

Euroopan komission johtaja, vaaleilla valitsematon juoppo ja osaamaton vetelys, Jean-Claude Juncker on parasta mainosta Euroopan unionin johtajautopialle potentiaalisten johtajien kannalta. Junckerin ei tarvitse osata juuri mitään, hän voi hoitaa tehtävänsä umpihumalassa ja hän voi tyriä säännöllisesti alkeellisiakin tehtäviä ja edustustehtäviä, mutta silti häntä ei eroteta, eikä edes kyseenalaisteta. Ts. Juncker voi tehdä julkisesti mitä huvittaa, toimia väärin ja huonosti, tai olla tekemättä käytännössä juuri mitään, ja silti hän säilyttää tehtävänsä ja asemansa, ja häntä palkitaan nyt ja tulevaisuudessa runsain mitoin. Juuri tämä on sitä absoluuttista valtaa, jota monet johtajat, erityisesti  moraalisesti korruptoituneimmat, haluavat. Monet johtopaikoille pyrkivät eivät halua toimia yhtä huonosti kuin Juncker, jos pääsevät Euroopan unionin johtoon, ja ehkä jotkut heistä haluavat olla (Eu:n politiikan ja agendojen suhteen) mahdollisimman ahkeria, aikaansaavia ja tuloksellisia, mutta tämä perustuu heidän omaan tahtoonsa. Juncker on parasta mainosta aikaansaavillekin johtajille, koska se luo tietoisuuden siitä, että heidän tahdollaan ja vallallaan on vapaat, mielivaltaiset ja suvereenit kädet, he voisivat halutessaan toimia jopa kuin Juncker.

Johtajautopia on melkein absoluuttista valtaa suurimmalta osin ilman vastuita, velvoitteita ja tulosvastuullisuutta.